perjantai 30. joulukuuta 2011

Todella rakastunut?

Vietin edellisen yön rattopojan kanssa, enkä tiedä mitä ajatella. Toisaalta asiat olivat aivan normaalisti, toisaalta taas ei.

Hän oli välillä aivan normaali, mutta välillä... todella outo!

Ai, kuinka niin?

Esimerkki numero yksi (1) 

Olen joskus (oikein kauniisti ja neitimäisesti) todennut olevani hänelle vain Joku Pieni Mitätön Huora, enkä mitään muuta (ja olen ehkä saattanut sanoa hänen olevan minun man whore. Right, everybody loves Filippa!). Eilen illalla oli tilanne, missä naureskelimme jolleki ja kutsuin itseäni tuolla edellä mainitulla nimellä. Ja mitä rakas Potentiaalinen? Meni aivan vakavaksi ja sanoi: "Ei täällä kukaan oo kenenkään huora!". WTF!?

Esimerkki numero kaksi (2)

Numero duo, nousin sängystä hakemaan jotain ja seisoin hetken alasti hänen edessään (hengailen harvoin ilman vaatteita hänen edessään, kun iiks on kaksi (2) kiloa ylimääräistä kropassa. For real F, sulla on sixback muuallakin kun jääkaapissa.) katsomassa televisiota ennen kuin hyppäsin takaisin sänkyyn. Kun käänsin katseeni televisiosta häneen, hän katseli minua ja hymyili todella lämpimästi. Hän on tietoinen tästä kahden (2) (kolmen, neljän...) kilon kompleksistani ja yleensä kiltisti peittänyt silmät tai ollut katsomatta, jos olen alasti ollut hänen nähden. WTFF?!

Esimerkki numero kolme (3)

Hän vannotti tiistaisessa anteeksianeluviestissään, että lupaa totella minua joka asiassa kiltisti jos ja kun nähdään. Hyvän huumorintajun omaavana ilmoitin heti kun hän tuli, että saa nukkua sitten lattialla, jonka hän kuittasi nauramalla. Myöhemmin kun hän kiusaili minua, muistutin häntä lattiapaikan olemassa olosta. Hän oikeasti vähän melkein möksähtäen sanoi: "Voimmä sinne mennä jos sä sitä haluat". Awwlovlovlov. LOCA, WTF!?

Esimerkki numero neljä (4)

Hän alkoi torkkumaan ennen minua ja jatkoin television katselua hänen söpösti tuhistessa (lue: kuorsatessa) vieressäni. Kun sammutin kuvaputkiradioni, hän ei ollutkaan unessa, vaan otti minut todella, TODELLA kiukkaan otteeseen kainaloonsa ja piti minut siellä. <3 WTFFF?!
  
Etenkin kohdat yksi (1), kaksi (2) ja neljä (4) herättivät kummastusta, numero kolme (3) oli todella söpö ele, mihin ehkä vain nyt satuin kiinnittämään huomiota kaikkien noiden muiden jälkeen.

Niin. Että mitä? Olenko keksinyt koko jutun itse vai voisiko hän olla aikuisten oikeasti ainakin ihan vähän ihastunut minuun? Vai kyllästynyt (MAHDOTONTA!)? Hän on maailman kovin naistennaurattaja, mutta pohjimmiltaan todella ujo ja tuntuu, että melkein ujostuu kerta kerralta aina vaan enemmän. Ja ennen pystyimme hyvin heittämään härskiäkin huumoria, mutta nyt hän on kauhean vakava kanssani. 

MITÄ? MITÄ TÄMÄ MEINAA?

P.S. Hanki itsellesi uusi duuni. Asap!

keskiviikko 28. joulukuuta 2011

1 tekstiviesti vastaanotettu, taas!

Mitä luulette, onko joku hieman katumapäällä?

Sain aamupäivällä Potentiaaliselta toisen viestin, vaikka en ollut vielä edes edelliseen vastannut mitään. Tämä jos joku on rakkautta! Tai sitten ei?

Vastasin vasta äsken viestiin, kun olin niin damn buzy koko päivän. Ja nyt hän ei ole vastannut siihen mitään. Apuapuapua! Ok, siellä menee taas jotain näitä urheiluita...

Mutta voi jeesus, että ihminen voi olla haavoittuvainen tällaisessa tilanteessa. Tuntuu, että ehkä on pakko nostaa kissa pöydälle asian suhteen, jos ja kun näemme. En kestä tällaista epätietoisuutta.

Rattopojan paluu.

Kyllä nyt sitten viesteihin vastaillaan heti eikä kahdenkymmenenviiden (25) tunnin viiveellä.

One word: miehet.

Vastasin Potentiaaliselle illalla sarkastisen nätisti. Ilmoitin hänen tippuneen rattopoikalistaltani (pidän yllä mielikuvaa, että miehiähän minulla riittää hahaha.) ja että hänen pelinsä on pelattu, mutta loppuun laitoin ystävällismielisesti (like I care a shit... ), että "Eilinen oli ihan ok, palaillaan joskus toiste...", johon hän tietysti vastasi lähes välittömästi (noin kahden (2) tunnin kuluttua, pikkuaika häneltä nykyään) jotain melko turhaa (harvinaista tuokin nykyään). Olisin niin sanotussa normaalissa tilanteessa vastannut viestiin, kun hän "lohdutti" minua kertomalla, että hänellä oli ollut maailman kauhein krapula- ja työpäivä ("Hirveen harmillista et tollasta pääsee käymään.").

Mutta kaikkien sinkkujen äiti ja esikuva, Filippa, jätti vastaamatta viestiin. Ja ajattelin, että vastaan hänelle vasta illalla. Jos vastaan. Toisaalta tekisi mieli antaa herralle pieni opetus taas ("You fuking motherfucker, stop fooling around with me!").

Niin, mutta minunhan ei pitänyt olla vihainen, pahoillaan tai yhtään mitään tästä.

tiistai 27. joulukuuta 2011

1 selitystekstiviesti vastaanotettu

No niin. Ja sieltä se tuli, selvennyspahoitteluanteeksianelutekstiviesti. Kuten arvasin, eilinen oli hieman riistäytynyt käsistä (kuullostaako unelmamieheltä? Luojan kiitos suhteemme ei ole muuta kuin seksiä.).

En ole vielä vastannut viestiin. En tiedä mitä vastaisin. Toisaalta tekisi mieli olla hänelle ihana, kultainen oma itseni, eli vittuleva ja sarkastinen Filippa ("Vaikka ootki about parasta mitä jumala loi tälle maailmalle, mun täytyy todeta asian olevan ihan ok." Tms!) . Toisaalta taas tekisi mieli laittaa vaan jotain "Ei se mitään." (hänen isälliset vaistonsa varmasti heräisi, jos laittaisin jotain tuollaista <3).

Koska eihän hän ole minulle mitenkään tilivelvollinen, niin en näe syytä olla vihainen. Harrastamme kavereiden kanssa samanlaisia feidailuja vähän väliä (sovitaan mm. kello kuusi (6) aamulenkki, jolle kukaan ei ilmesty. No shit.), asia ei ole mitenkään big deal. Silti koen, että saan olla asiasta vähän möks tai aavistuksen edes ärtynyt, koska suhteemme ei ole kuitenkaan niiin läheinen, että ilmoittamattomia feidailuja sallittaisiin. Herrasmies olisi vaikka kuinka änkyräkännissä voinut ilmoittaa, että tänään ei pysty.

Rakas Päiväkirjani, kerro mitä minä teen? Laitanko hänelle neutraalin, sarkastisen, iloisen vai millaisen viestin? Milloin vastaan hänelle? Vai jättäisinkö kokonaan vastaamatta? Mitämitämitä?

Oharit edelleen.

Potentiaalisesta ei ole vieläkään kuulunut mitään.

Facebookstalkkaus (paha, paha Filippa) tuotti sen verran tulosta, että hänestä on lisätty yksi uusi kuva sinne. Jota en tietenkään näe.

En vaan jaksa uskoa, että hän olisi kääntänyt kelkkansa niin totaalisesti parissa tunnissa. Siksi en halua kauheasti stressata tai panikoida asiaa. Hän vielä laittaa tänään minulle anteeksipyyntöviestin, johon vastaan jotenki tosi coolisti, nätisti, mutta samalla välinpitämättömästi.

No niin, hengitetään vaan syvään. Kaikki on hyvin.

Vai onko tällaiset oharit kuinka paha asia?

maanantai 26. joulukuuta 2011

Oharit.

Ja nostetaan hattua Potentiaaliselle. Hän ei ole täällä, vaikka hänen pitäisi olla. Sovimme jo viime viikolla, että tapaamme maanantai-iltana. Ja vielä eilen hän varmisteli, että nähdäänhän huomenna.

Nyt kello on lähemmäs kymmenen (10? Ei. 22) ja miestä ei kuulu eikä näy.

Ja syy siihen on? Luultavasti baari tai sitten hän nukkuu krapulaansa pois.

Sain päivällä häneltä yhden viestin, mikä viittasi siihen, että eilinen ilta on jatkunut tämän päivän puolelle. Vastasin viestiin, että pullo menee kiinni kellon lyömällä X, kun olen takaisin kaupungissa. Ja tämän jälkeen shhhhh.

En sisäänsä ole kauhean pettynyt, että joudunkin viettämään illan yksin, koska jouluähky on suunnaton. Mahaan sattuu ja hän voisi pian luulla, että on onnistunut pökkäisemään pullat uuniin. Mutta voisihan hän ilmoittaa, jos meinaa tehdä oharit. Prkl.

Minulla on suunnitelma. En vastaa hänen (känni)puheluihin ja anteeksipyyntely-viesteihinkin vastaan pitkän ajan kuluttua melko neutraalisti (olen muotoillut erilaisia vastausvaihtoehtoja erilaisiin viesteihin, mm. "No panic!", "Ok.", "Jep.", "Aha.", "Jaa.", "Jees, katotaan vaik joku toinen päivä.").

Mutta en jaksa ainakaan vielä olla hänelle vihainen, saanpahan rauhassa silitellä vatsaani ja näyttää joulukinkulta.

sunnuntai 25. joulukuuta 2011

Jouluähky

Buenos tardesta ja hyvät joulut vaan! Huono huumori kukoistaa ja maha on niin täynnä, ettei tarvitse loppuvuonna syödä enää mitään (haha). Perusjoulu siis. Tai no, yllättävän rauhallisesti tempperamenttinen perheemme kohtaaminen on mennyt so far. Mitä nyt eilen käytiin aavistuksen kiivassanainen keskustelu perheemme pään kanssa eräästä ajankohtaisesta asiasta. Lopulta tajusimme, että puhumme samasta asiasta eri nimillä, hahaha. Muuten volyymit ovat pysyneet harvinaisen matalalla ja joulurauha on säilynyt.

Haluatteko kuulla poikajuoruja? No, en jaksa sen syvällisempiin analyyseihin mennä, mutta kaksi entistäni on muistanut minua yöllisillä puheluilla (</3). Potentiaaliselta olen saanut hyvän joulun toivotuksia ja huomenna näemme taas (eli harrastamme eläimellistä seksiä koko yön <3).

Niin, olen tässä nyt vähän taas miettinyt, pitäisikö häneltä kysyä tilanteestamme? Joo? Ei? 

EI!

Hitsi, joulusuklaat painavat niin paljon vatsassa, etten kykene mihinkään järkevään taaskaan. Palataan asiaan, kunhan minulla on oikeasti jotain kerrottavaa. Voin vaikka tiistaina kirjoittaa pienen eroottisen kuvauksen edellisestä illasta.

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Miten niin naisen mieli on ailahtelevainen?

Ja voi ahdistus. Nyt taas tuntuu siltä, että seinät kaatuvat päälle ja tarviisi saada joku selvyys tästä jutusta.

Hengitä Filippa, hengitä. Kyllä se siitä!

Laita puhelin jonnekin kauas. Hengitä taas. Mene suihkuun, pue nuhjuinen yöpuku päälle ja mene sänkyyn.

Älä tuijota puhelinta, vaan siirrä katseesi siihen televisioon. Kyllä se hyvän yön toivotus-viesti tulee, jos on tullakseen.

ARGGGH. Kun haluaisin niin vain pyytää Potentiaalisen tänne ja saada häneltä maailman isoin halaus ja käpertyä (lässynlässyn) hänen kainaloon nukkumaan. Lässynlässynlää. Where is my life - again?

tiistai 20. joulukuuta 2011

1 viesti vastaanotettu. Taas.

Voi. Potentiaalinen muisti minua viestillä, kun jaksoin kiukutella ja olla tarpeeksi kauan hiljaa. 

Potentiaalinen on ihana!

Sitä taas en ymmärrä, miksi minun täytyy aina laittaa niin nasevia ja vittuilevia vastauksia hänelle. Rakkaudesta se hevonenkin potkii, kuulemma.

Huora haluaisi kysyä yhden kysymyksen.

Kuinka huora ihminen voi olla? Sain juuri... Häneltä, siis Häneltä Häneltä.

Ei kai tästä voi syyttää ketään tai olla pahoillaan. Epäselvä tilanne Potentiaalisen kanssa, teki mieli ja Hänelle voi aina soittaa. Tai no pahoillaan voi olla ja omatunto saa kiljua, koska Hän olisi halunnut jäädä yöksi, tehdä lapsia ja mennä naimisiin.

En vaan tiedä haluanko tai voinko edes aloittaa keskustelua "Mitä tämä on?" herra Potentiaalisen kanssa. Ensinnäkin tiedän (olen fiksu ja tiedostava nainen aina silloin tällöin), ettei miehet riemastu tuollaisesta keskustelusta. Mutta häiritseekö niitä(kin) tällainen määrittelemätön suhde? Huokaisisiko (hallelujah suomen kielelle) Potentiaalinen helpotuksesta, jos ilmoittaisin minullekin olevan OK pelkkä seksisuhde? Vai järkyttyisikö hän siitä, kuinka huora olen? Vai ärsyttäisikö häntä ylipäätään se, että kaikki pitäisi määritellä?

Vai mitä vittua?

Potentiaalinen lähti taas eilen aamulla. Se pään silittely oli ihan söpöä. Mutta sen jälkeen ei mitään. Nyt ajattelin olla itsepäinen ja katsoa milloin herra suvaitsee ottaa yhteyttä.

Huoh. En jaksaisi vaan tätä "Nähdään kerran viikossa ja kadotaan omille teillemme kuudeksi (6) päiväksi". Haluan jotain, sanotaan nyt esimerkiksi "Nähdään joka päivä, nussitaan joka päivä, ollaan onnellisia kahdestaan ja eletään elämämme onnellisesti yhdessä loppuun asti". Tai jotain tonne päin...

maanantai 19. joulukuuta 2011

Seesteinen elämä

Rakas Päiväkirja! Anteeksi pieni hiljaisuus taas, syynä tähän on ollut tällä kertaa... ELÄMÄ! Believe it or not.

Potentiaalinen on noussut taas pinnalle syvyyksistään, vietimme esimerkiksi viime yön yhdessä. Ja aamulla hän oli aika söpö, kun silitteli päätäni. Awwfloshloooov!

Kiinnostaisiko teidä kuulla muutakin? Ne myöhässä, Hän ahdistelee, opiskelut ovat nostaneet päätään tyynystä, työrintamalla menee mukavasti, paino lähtenyt vaihteeksi laskuun, joululahjat ostamatta ja UV-bileistä tulee villit.

Olen liian onnellinen viime yöstä kirjoittaaksi mitään järkevää, lalallaala!

P.S. Minun melkein tekisi mieli edelleen avata keskustelu "Mitä tämä on vai onko tämä mitään?". Joo? Ei?

P.P.S. Anna hänen tehdä aiheesta aloite!

P.P.P.S. Vaikken itsekään tiedä tarkalleen mitä haluan tai mitä en halua, olisi äärimmäisen kätevää, jos Potentiaalinen itsekin tiedostaisi sen, että hän haluaa kanssani naimisiin.

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Katoava seksipartneri

Lähestyvät Ne (hmm, anna niiden tulla, en halua vielä perustaa Potentiaalisen kanssa perhettä) ja sekava ja määrittelemätön seksisuhde ei ole hyvä yhdistelmä. Onneksi tiedostavana ja fiksuna ihmisenä koitan pitää matalaa profiilia nyt, mutta entäs jos ei yhtään huvittaisi moinen?

Tekisi mieli soittaa Potentiaaliselle ja käskeä hänet tilille tunteistaan. Olenko hänelle vain satunnainen pano (kiitos kysymästä, olen edelleen hänelle elämänsä rakkaus), seksiobjekti (tätäkin), tuleva vaimo (TAHDOTAAN, MOLEMMAT!) vai mikä?  Vai mitä vittua se on, että hän tulee tänne, riisuu itsensä ja minut heti, harrastetaan seksiä ja erinäisiä variaatioita siitä, pitää minua kainalossaan, silittää minut uneen, herättää keskellä yötä seksiin, jonka jälkeen ottaa takaisin kainaloonsa nukkumaan. Aamun sarastaessa (kuvittele ainakin se kesäinen sarastus <3), hän nousee, pukee vaatteet päälle ja lähtee. Ja katoaa.

Kunnes määrittelemättömän ajan kuluttua hän kaivautuu takaisin maanpinnalle ja sama alkaa alusta. Kuvitteleeko hän, etten enää tarvitse niitä päivittäisiä tuhansia tekstiviestejä, vaan olen hänen vapaastikäytettävä seksiorjansa? Vai alkaako häntä ujostuttamaan (kun tajuaa, että minä olen hänelle Se Oikea)? Vai katoaako hän muiden naisten luokse (hahah, johan vitsin murjasin! Tietysti hän on minulle uskollinen, hamaan loppuun saakka!)?

Voi rakkaat menkat, alkakaa nyt vaan, niin loppuu tämäkin ahdistus ja olen tyytyväinen siihen, että edes saan.

P.S. Eikö elämäni vaikuta ihan älyttömän mielenkiintoiselta nykyään? Niin, sitä minäkin!

tiistai 13. joulukuuta 2011

Ja sieltä se tuli.

Vastausviesti nimittäin.

He still loves me!

And only me!

Hmm.

Ei vieläkään vastausta. Totuus on luultavasti se, että Potentiaalisella on aivan hirveästi töitä nyt (hänkin on pukin pikku apuri), mutta ahdistaa silti hänen vastaamattomuutensa. Eikö ihastuneella olisi aikaa pieneen viestiin töidensä ohessa, jos vain haluaisi?

Shit!

Vastaavastaavastaavastaavastaavastaavastaavastaavastaavastaavastaavastaavastaavastaavastaavastaa!

Yöllinen avautuminen

En haluaisi olla yksi niistä tytöistä, jotka vaativat, kitisevät, itkevät, tivaavat, jankkaavat, utelevat ja ovat enemmän tai vähemmän suoraan mustasukkaisia ja epäluuloisia. Mutta sellainen Filippa yrittää nostaa päätään jostain sisältäni.

Syy siihen on tadaa, Potentiaalinen. Ja meidän määrittelemätön suhde.

Vietimme viime yön yhdessä, mukavaa oli ja hän lähti aamulla. Eilen ei koko päivänä mitään viestiä, joten taivuin sellaiseen itse illalla (ok, todella myöhäinen ajankohta), johon ei tietenkään vielä mitään vastausta ole tullut. Kello on tällä hetkellä 4:21 ja olen about hermorauniona yksin kotona "Miksei se vastaa, mitä se tekee, kenen kanssa hän on, eihän hän vain ole Eräs Tytön kanssa? Anna hänen olla yksin kotona myös, hyvin väsyneena ja tyytyväisenä ja tyydyttyneenä edellisestä yöstämme!!".

Enhän minäkään aina jaksa vastata hänen viesteihinsä, jos ne tulevat illalla. Mutta... Kun... Ennen hän laittoi aina itse oma-aloitteisesti jotain hyvän yön toivotuksia tms. Onko suhteemme jo liian vakiintunut tällaiseen? Hmm, vissiin ehkä olemme jonkun rajan ylittäneet, kun eilen molempien seksin harrastamisten jälkeen molemmat tekivät omia juttujaan lusikassa hengailun ja söpöilyn sijaan, haha.

En tiedä pitäisikö minun kysyä häneltä suoraan, mikä tämä juttu on. Puhdas seksisuhdekin olisi ihan ok, jos sitä seksiä sitten saisi useammin kuin kerran tai kaksi viikossa. Myös ehkä jotain enemmän se voisi olla (tai ainakin niin, ettei hänellä saisi muita olla, hahahahaha).

Nyt kun kaikki on mustaa valkoisella ja katsoin hänelle lähetetyn viestin kellonajan, oloni on noin tuhat kertaa rauhallisempi, mieli selkeä ja kirkas. Tietysti Potentiaalinen on ihastunut (ja rakastunut) minuun, pitää minua hauskana, seksikkäänä ja pirun viehättävänä ja haluaa olla minun kanssa (vain ja ainoastaan minun). Ainoa ongelma tässä on hänen ujous. Pitäisikö minun ehkä nousta sen yläpuolelle ja nostaa kissa pöydälle vai odottaa ja antaa hänen avata se(kin) keskustelu vai vaan antaa asian olla vai vai?

Rakas Päiväkirjani, kerro mitä minun pitäisi tehdä?

Nyt voisi olla korkea aika painua takaisin pehkuihin, jotta jaksaisin huomenna tehdä töissä muutakin kuin valittaa. Pari viime viikkoa on taas ollut niin hulluja (jep, oon Korvatunturilla tonttuna, kiirettä pitää!), että odotan vain joulua, rauhaa ja joulurauhaa!

Mutta nyt ihanan hyvää yötä ja huomenta! Palataan asiaan.

P.S. Vai voiko miehen ihastuminen haihtua yhden päivän aikana pois kokonaan?

perjantai 9. joulukuuta 2011

Näpit irti, se on minun!

En tiedä miten päin olla vai ollakko mitenkään päin? Ignorata koko juttu vai kysyä asiasta enemmän? Vai vaan kertoa, mitä hauskaa kuulin?

Olin tulossa töistä kotiin, kun matkalla poikkesin muutamassa kaupassa. Eräässä liikkeessä näin Erään Tytön, jonka tiedän olevan Potentiaalisen kaveri. Hänen ympärillään oli pari muuta tyttöä (vai naisistako pitäisi puhua, kun ikä lähentelee kolmeakymmentä (30)?) ja keskustelu kävi kiivaana liikkeen ovella. Olin lähdössä liikkeestä ulos, juuri kun kuulin osan keskustelusta: "... ja sit mä laitoin Potentiaalisen kahviin...". Luulen ainakin sanan olleen kahvi. Ja äänensävy oli: hyvin ihastunut.

Mikä kahvi? Missä? Mitä laitoit sinne? Miksi puhut Potentiaalisesta monien naisten ympäröimänä? Vielä minun kuullen?

Teki mieli pysähtyä ja kysyä: "Mutta laittoiko Potentiaalinen sinulle päivällä tekstiviestiä, missä kutsui sinua söpöllä lisänimellä?", mutta olin aikuinen ja jatkoin muina naisina ulos.

Luulen tämän Erään Tytön tietävän minut ja että ainakin tunnen Potentiaalisen. He olivat muutama viikko sitten yhdessä reissussa ja Potentiaalinen piti minuun sieltäkin yhteyttä (ja ryntäsi sillä samperin lentokoneella luokseni sen sijaan, että olisi jäänyt tämän tytön kanssa vehtaamaan). Voisiko tyttö siis tietää minusta ja Potentiaalisesta jotain? Voisiko hän olla ihastunut Potentiaaliseen ja halusi minun kuullen sanoa jotain hänestä? Jos Potentiaalisella olisi jotain vispilän kauppaa tuon Erään Muijan Tytön kanssa, niin antaisin asian olla kokonaan. Miehistä tappelu ei ole minun juttuni (ja tiedän, että Potentiaalinen valitsisi minut tämän epätodennäköisen tilaisuuden tullen, hahahaha!).

Äh, helpottipas avautuminen. Hengittelen silti vielä hetken syvään, etten tee mitään hätiköityä (kuten laita jotain mitä vittua-tekstiviestiä). Koska minua Potentiaalinen rakastaa ja haluaa, vain minua! Eikö niin?

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Hengissä ollaan.

Mutta olen niin puhki (nussittu) ja niin väsynyt (nussimisesta). Osittain siksi, että olemme muutaman hyvinkin kiihkeän yön viettäneet Potentiaalisen kanssa yhdessä ja osittain siksi, että flunssa koittaa kolkutella ovella (vittu, mene pois!).

Koitan olla positiivinen ja häätää tämän orastavan kurkkukivun muistelemalla esimerkiksi meidän eilistä iltaa ja viime yötä. Voi pojat, saatan ihan oikeasti olla ihastunut Potentiaaliseen.

lauantai 3. joulukuuta 2011

He loves me. He adores me.

Olen viettänyt aivan uskomattoman yön ja aamun Potentiaalisen kanssa. Hän on niin ihana, niin hauska, niin ihana, niin seksikäs ja niin paras!

Nyt on vähän väsy vähäisiksi jääneiden yöunien vuoksi, en pysty seikkaperäiseen tarinaan meidän petipuuhista yöstä, ehkä huomenna sitten (paitsi jos yöuniani tulla tänäänkin häiritsemään, hihihi).

Li-li-li-li-life is awesome! Good night (even better than the last one)! 

P.S. Pääsimme jo hieman hempeilyn makuun, kiitos kuningasalkoholin. Enää ei ollut ainoastaan eläimellistä seksiä, vaan mukana oli myös ripaus tunteita/romantiikkaa/hellyyttä. 

Aww? AWW!

keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Villiä!

Äh. Voisiko aurinko paistaa kauemmin kuin kaksi tuntia päivässä? Kello on seitsemän illalla (ts. yhdeksäntoista (19)) ja villi sinkku-Filippa on (lähes) valmiina menemään nukkumaan.

WTF!?

Ei puhettakaan, että lähtisin kaverin luokse, lenkille, kauppaan tai mitään. Koko ilta on suunniteltu tarkasti tv-ohjelmien mukaan, eikä tätä voi mikään sosiaalinen elämä pilata.

Öö... Eipä mulla muuta, ajattelin vain ilmoittaa et turha niitä tuhansia kommenttejakaan laittaa, luen ne vasta josksus sitten kun aurinko paistaa ja vettä sataa.

Paitsi haluan, että Potentiaalinen tulee ja nussisi minua nyt. NYT! NYT!

maanantai 28. marraskuuta 2011

Ahahahhaha.

Olenko joskus maininnut, että rakastan Potentiaalista? Ja hänen huumorintajuaan? Olemme niin samalla aaltopituudella (suurimman osan aikaa...), että melkein vähän hirvittää (lähinnä se, että jollain muullakin on näin huono huumorintaju ja jutut).

Mitä tekee mies, joka saa naiselta (lähes hienovaraisen piilo)tylytysviestin? Laittaa tietysti samanlaisen takaisin (lähes hyvässä hengessä).

Voi että. Rakastan häntä. Ja hän minua!!!!

Olemme kuin Mr. and Mrs. Smith -leffasta. Hän kestää kieroutunutta huumoriani vetämättä kaikkia hevi-osaston tuotteita sieraimiinsa ja antaa palaa samalla mitalla takaisin.

Oh, lovelovelovelovelovelovelovelovelovelovelovelovelovelovelovelovelovelovelovelovelove!

Lapselliset kilarit

Noniin, käsiä yhteen ja popparit poksumaan mikroon, tulee pieni maanantaikevennys.

Taisin eilen vetää pienet kilarit Potentiaaliselle. Periaatteessa koitin verhoilla sen sarkasmiin ja vittuiluun, mutta luulen viestin olleen harvinaisen selvä.

"Don't mess with me, fuking manwhore!"

Mistä tämä aikuismainen raivoaminen lähti? En tiedä kuinka seikkaperäiseen kertomukseen taivun, koska inside-juttuja en jaksa avata, mutta karkea versio eilisillasta tulee tässä.

No. Potentiaalinen "halusi" missata eilisen seksisession, lupauduin katsomaan leffaa Hänen kanssaan (kyllä kiitos kysymästä, kävin keskusteluja sekä moraalin että kavereiden kanssa, että kuinka huora olen). Leffan loputtua passitin Hänet kotiin, ahdisti seura niin kovaa. Tämä ei liity periaatteessa tarinaan mitenkään, mutta kerron nyt avoimesti kuinka vitun sekaisin olin eilen.

Ja yhtäkkiä noin kello kaksikymmentäkaksi (22), kuin salama kirkkaana taivaalta, saan tekstiviestin POTENTIAALISELTA! Hän kyseli krapulastani ja totesi viestin loppuun, että on outoa ettei nähdä tänäkään sunnuntaina (hmm, hän saattoi aikaisemmin päivällä sanoa, ettei pysty tulemaan luokseni, mutta voisin mennä hänen luokse... Kröhöm, naiset vaikeita?). Vastasin hänelle näiden "yksinäisten" sunnuntaiden menevän jo rutiinilla, etten ensi viikolla ehkä muista edes häntä. Kerroin hänen menettävän myös sellaisen ihmeen, kuin kokonaiset yöunet. Olin illalla niin väsynyt (hmm, ennen olemme saattaneet tehdä kaikkea muuta kuin nukkua), että olisin varmasti nukahtanut kesken kiihkeimmänkin seksin.

Ja mitä Potentiaalinen tähän? Oli todella harmissaan, kun missasi tällaisen tilaisuuden ja käski hankkiutua samanlaiseen väsymykseen ensi sunnuntaiksi, koska halusi kokea tämän. Tässä vaiheessa käsi pystyyn te kolme lukijaani (sinä Päiväkirja voit vaikka vähän heilutella sivujasi), jos teidän itsetuntoa moinen hivelisi? Mies innostuu siitä, että saisi nukkua koko yön, ei siitä että saisi panna sinua (joo ja nyt kenenkään ei tarvitse kertoa, ettei niitä kiihkeitä öitä jaksa kovin pitkään, mutta tulisi sitten panemaa keskellä päivää).

Neiti Filipan vastaisku isku tähän oli jäätävän lapsellinen! Laitoin peliin kaiken sarkasmin, piilovittuilun ja suoran vittuilun mitä sisälläni oli ja hyvin tiiviisti referoituna sanoin hänen voivan tulla nukkumaan tänne, koska voin hankkia erään toisen miehen (tässä kohtaa on se inside-juttu, mikä teki viestistä vitsin) seksipuuhiin tänne.

Oi, F!

sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Vittu.

Niin, tai sitten ei harrasteta Potentiaalisen kanssa tänään seksiä.

Vittu saatana.

1 tekstiviesti vastaanotettu

Huhhuh mitkä juhlat takana. Hauskaa oli, viina viini virtasi, miehiä riitti ja sain jopa yhden tekstiviestin.

Jep, Potentiaaliselta. Vastasin hänelle vasta aamulla, koska minkään tähtien alla ei ole fiksua olla yhteydessä mahdolliseen ihastukseensa mieheen jonka kanssa hengailee, kun veressä olevien promillien lukumäärä on enemmän mitä tulevissa pressanvaaleissa on ehdokkaita.

Olin/olen hyvin onnellinen ja otettu tuosta viestistä, koska se todisti jälleen sen, että hän on sooo in love with me. En jaksa stressata tänään mikä tilanteemme on, aion vain harrastaa hänen kanssa pian aivan superduperöverihyvää ja kiihkeää seksiä.

perjantai 25. marraskuuta 2011

Shampanjan teho

Noni, yhteyttä on otettu ja pidetty. Potentiaalisella on ollut kiire. KIIRE.

Potentiaalinen siis rakastaa minua yhä ja edelleen, aina vaan! Jipii!

Tästä viikonlopusta mahtava ja kreisi, anteeksi maksa, muut ja pankkitili.

Shampanjaa ja muroja

Noni, Cupidon aamumuroihin on kaadettu shampanjaa. Parempi tulla hyvä päivä (ja yhteydenotto)!  

Tule, tule, tule, tule!

torstai 24. marraskuuta 2011

Kahta minuuttia vaille itku

Voi vittu että ahdistaa. Potentiaalisen ja minun välinen hiljaisuus on jatkunut jo hieman yli kaksikymmentäviisi (25) tuntia, syystä että ?.

En oikein tiedä mitä tapahtui. Hän ryntää tänne suoraan koneesta, on iloinen jne. Aamulla kaikki on jotenkin kylmää, hän ryntäsi (saattoihan siihen vaikuttaa toki se, että hän oli melkein myöhässä töistä...) ulos asunnostani ja se siitä. Ok, aamupäivällä muutama viesti vielä vaihdettiin, mutta sen jälkeen totally silence!

Vaihtoehtoja tälle hiljaisuudelle olen tietysti miettinyt koko yön, tässä muutama:

1. Hän tajusi olevansa niin rakastunut minuun, että on pakko ottaa vähän etäisyyttä (Anna sen olla tämä!)
2. Hän tajusi, että olen todella huono ja tylsä (Tämä vaihtoehto on mahdoton!)
3. Hän on ihastunut (Joo no, korkeintaan minuun, koska on mahdotonta ihastua kehenkään toiseen enää sen jälkeen, kun on ollut kerran kanssani. Haha.)
4. Hänellä on kiire töissä (Ei pitäisi olla nii kiire, että unohtaa elämänsä naisen siinä hässäkässä!)

Eli ainoaksi järkeväksi vaihtoehdoksi jää numero uno (1) tai numero quattro (4).

No, vaikka on todella kivaa, että Potentiaalinen rakastaa minua niin paljon, että ihan ujostuttaa, niin minulla on edelleen eilinen dilemma ratkaisematta... Mitä vittua haluan/teen tälle meidän suhteelle? Minun mielenterveydelle tällä ei ole kovin hyvä vaikutus, nähtävästi.

Kaikki keittiöpsykologit, Ellu Jokiset ja Dr. Phillit, avatkaa sanaiset arkkunne ja auttakaa vitun hukassa olevaa neitoa!

keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Viittä vaille hermoromahdus

Noin kahdentoista (12) tunnin hiljaiselo alkaa käydä hermoilleni, tuntuu että romahdan pian. Minähän en voi ottaa mitään yhteyttä (koska laitoin viimeksi viestin, eli on Potentiaalisen "vuoro" vastata. Vittu että olen tyhmä, kaivan varmaan omaa kuoppaani tässä!).

Nähtävästi merkityksetön irtoseksi ja hauskanpito ei ole minun heiniäni. En osaa pitää tunteitani kurissa, mietin jatkuvasti mitä Potentiaalinen minusta haluaa. Asian tekee myös oudoksi se, että me olemme viettäneet aikaa ainoastaan sängyssä. Emme ole nauttineet ilta- tai aamupalaa yhdessä, emme ole liikkuneet julkisesti yhdessä, emme ole tehneet mitään muuta kun nukkuneet (ja nussineet) yhdessä.

Eli meillä ei ole muuta kuin fyysinen seksillä maustettu suhde, joka rajoittuu noin kolmen (3) neliömetrin alalle (jep, sänkyyni. Mikä on ehkä ainoa positiivinen asia tässä ongelmassa.).

Ja, koska olen nainen, tilanne ei tietenkään tyydytä minua. Haluaisin selvyyden "meidän suhteesta", onko tämä vain seksiä, onko tässä mahdollisesti jotain enemmän, onko tämä vaan hauskanpitoa, rakastaanko hän minua kuin hiiri juustoaan vai mitä?

En ole varma (tai no olen 110% varma, ettei se ole fiksua), onko asiasta kuitenkaan järkevä keskustella. Ajaisin pian raukkaparan kokonaan pois, ahdistaisin hänet luulemaan minun haluavan jotain suurempaa hänen kanssaan. Ja Potentiaalinen on itse niin ujo, että häneltä ei tarvitse odottaa aloitetta suuntaan tai toiseen, vaikka jos hän haluaisikin puhua asiasta tai edetä eteen taikka taakse jutussa.

Pointtini on ehkä siinä, että haluaisin voida soittaa hänelle: "Moi mua panettaa, tuutko hoiteleen mut?". Tai vaihtoehtoisesti puheluvoisi mennä myös jotenkin näin: "Hei rakas, mulla on ikävä sua, tuu jo!". TAI JOTAIN! Ei mitää tällaista, että täytyy pähkäillä voiko laittaa yhtä vitun tekstiviestiä ja mitä hän on siitä mieltä.

Nyt vittu Potentiaalinen, ole mies ja ota ohjat käsiisi nyt!

En jaksa edes oikolukea tätä. Vittu! Rakastathan minua yhä ja edelleen Potentiaalinen? Joo!

Plääh

Yhteinen yö (tai no puolikas yö) Potentiaalisen kanssa tuli ja meni.

Tiedoksi kaikille maailman miehille, naiselle tulee paha mieli (vaikkei teillä mitään oliskaan, ainakaan vakavaa), jos häviää aamulla paikalta alta aikayksikön.

Niin.

tiistai 22. marraskuuta 2011

After all he is coming!

Kuinka suloista on se, että Potentiaalinen haluaa tulla luokseni keskellä yötä, heti kun on laskeutunut pikatyömatkaltaan takaisin Suomen maaperälle?

Sanoisin Krissen asteikolla ysistä kymppiin (9-10) tämän olevan vahva kaksikymmentäkolme (23).

Fuuuuuck!

Aikuisten velvollisuudet ovat joskus niin perseestä. Tämän illan seksisessiot tapaaminen Potentiaalisen kanssa on peruutettu.

Fuck!

Byhyy. 

Why? Oh why? 

Menen itkemään vessaan.

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

What a drama!

Ihan ensimmäisenä kyllä pyydän anteeksi maksaparaltani menneistä ja tulevista pikkujouluista. Huh, huh!

But what a drama again!

Baari, minä, hyviä ystäviä, Hän, Hänen Laastari... Voi varmasti kuvitella millaisen sopan saa moisilla aineksilla keitettyä. Itkua, huutoa, vihaisia tekstiviestejä.

Joudutte kuitenkin onnittelemaan Filippaa aikuismaisesta käytöksestä. Ignorasin Laastarin ja moikkasin Häntä asiallisesti. Aluksi Hän vähän kiukutteli, mutta innostui lopulta hengailemaan meidän seurueessa loppuillan ja jätti Laastarinsa jonnekin. Ja Laastarin käytöksen kaikki voi varmasti arvata...

Öö, Mitä muuta? Aivot lyö tyhjää ja runosuoni ei syki.

Potentiaalinen on pari päivää poissa, en kestä! Niin, ja vielä meille ei ole tulossa perheenlisäystä, jee. Ja minulla alkoi tiukka kunto- ja laihdutuskuuri.

Hmm, ei kai muuta.

perjantai 18. marraskuuta 2011

Saattaa olla mahdollista...

....että olen rakastunut.

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Ei mitään uutta.

Ei minulla mitään asia ole. Taaskaan.

Potentiaalisen kanssa olemme nähneet taas muutamaan otteeseen, mutta ei muuta. Ja minä kun niin vannotin, että tämä on vain huoletonta hauskapitoa. Miten hemmetissä voit pitää hauskaa, kun et tiedä mitä toinen sinusta oikeasti ajattelee?

Luojan kiitos aamupahoinvointi on kadonnut ja tilalle tullut suunnaton vitutus ja ärtymys joka asiaa kohtaan. Menkat, tervetuloa!

P.S. Aurinko, kesä, valo, lämpö! Te kaikki olette myös tervetulleita!

lauantai 12. marraskuuta 2011

Haloo kohtalo, vitun huono vitsi!

Anna tämän olla huono vitsi, pelkkä flunssan sivuoire. Aamupahoinvointi nimittäin.

Ei vittu.

tiistai 8. marraskuuta 2011

Aamupano

Valitus ja kitinä nähtävästi kannatti.

Potentiaalinen tuli luokseni aamulla panemaan minua harrastamaan seksiä. Ei paskempi tapa herätä!

Ihanaa, mahtavaa, fantastista päivää sulle ja mulle!

maanantai 7. marraskuuta 2011

Sunday buddy

Olisiko aika juoruta tännekin tapahtuneista? Ehkä. Paitsi mitään ei ole tapahtunut. Mitään erikoista ainakaan.

Vietimme viime yön Potentiaalisen kanssa, ilman seksiä (väitän ettei tämä haittaa, mutta olen ollut koko päivän huonolla tuulella! Tulen vihaiseksi, jos en saa seksiä vaikka siihen olisi mahdollisuus.). En jaksanut tehdä aloitetta (SE ON MIEHEN TEHTÄVÄ!) ja häntä vissiin ujostutti ja väsytti (krapula, ei sanaakaan siitä miten hyvää krapulaseksi voisi olla!). Aamulla (vastoin tapojani näytin vähän pehmeempää puolta itsestäni) halasin häntä pitkään ja hartaasti ennen kuin hän lähti (taisin todellisuudessa kitistä "En jaksa mennä töihin, piilota mut sun takin sisään!"). Ja *huokaus* ovenraosta vilkutellessa huikkasin hänelle: "Nähdään taas sunnuntaina!" (ollaan virallisesti toisillemme sunday duddyjä), johon Potentiaalinen hymyili ja sanoi: "Kyllä me nähdään ennen sitä!".

Aww?

Olen niin pahalla tuulella tosta pihtaamisesta (vaikkei olisi mitään syytä olla), että lähden lenkille selvittämään ajatuksia.

P.S. Potentiaalinen laittoi juuri viestiä, missä valitteli väsymystä. Omg, nukkuisit yöllä etkä keskittyisi pihtaamiseen!

torstai 3. marraskuuta 2011

Salaviestejä

Oi, Potentiaalinen. <3

Tiedätkö sen ihanan ja kutkuttavan tunteen, kun katsot toista silmiin ja tiedät, että hän tietää jotain mitä muut ympärillä olevat ihmiset eivät tiedä ("Toi ihana, komea mies on pannut mua! Se ollut mun sisällä!!")? Tai sanoo sivulauseessa jonkin piiloviestin sinulle ("Saan vasta myöhemmin tällä viikolla!"). Tai muiden huomion ollessa muualla, sanoo jotain edellisestä tai tulevasta yhteisestä yöstä.

En kestä. Tilanne oli niin hot, hot, HOT, ettei mitään järkeä.

Trans-Siperia

Anteeksi Rakas Päiväkirjani, kun olen ollut pari päivää vaarallisen hiljainen ja sehän ei enteile hyvää? Vai? Ei, olen ollut töissä taas 247 ja aivan kuollut iltaisin.

Tapaus Potentiaalinen on no... Ehkä edistynyt? Emme ole nähneet maanantaiaamun jälkeen, mutta joka päivä ollaan oltu yhteydessä monta kertaa (en ole kuitenkaan niin kuollut ollut, etten olisi Potentiaalisen kanssa viestitellyt tms. <3). Olemme mm. hassutelleet, kinastelleet ja sopineet uudesta tapaamisesta viikonloppuna. <3 (Mun mielestä voitaisiin lisätä noita tapaamisia viikossa potenssiin tuhat. Paitsi tänään tapaamme ohimennen töiden merkeissä (iiks), mutta en saa häntä ehkä sieltä mitenkään sänkyyn vietyä. Vessaan ehkä?)

Hänestä en jaksa edes avautua. Mutta avaudun silti. Hän haluaisi palata yhteen, tavalla tai toisella, keinolla millä hyvänsä. ÖÖ?? Voi varmasti arvata, että minua kiinnostaa ylipäätään tämä aihe jotain nollan (0) ja miinus viiden (-5) välillä (Oih, Potentiaalinen laittoi juuri viestin minulle. <3), saati käydä keskusteluja tästä tai yrittää selittää toiselle enemmän tai vähemmän järkevästi, että se juna meni jo. Menee jossain siellä Uralin länsipuolella ja kovaa. Mukava kuulla, että Hänen elämänsä menisi pilalle ja Hän ehkä kuolisi, jos minulla olisi joku uusi. Jep.

Jep.

Tällaista tänne.

P.S. Olenko kertonut, kuinka ihana (ja haluttava) Potentiaalinen on? Kuolen itse pian tähän siirappisuuteen...

P.P.S. Ai niin, olisi lisää infottavaa Kuumasta varatusta pojasta, mutta siitä ehkä myöhemmin. Nyt on palattava sorvin ääreen.

tiistai 1. marraskuuta 2011

Yksityiskohtia

Yleisön pyynnöstä avaan hieman sänkyni peittoa ja kerron mitä tapahtui Potentiaalisen kanssa 56. viikon jälkeen siitä, kun ensimmäistä kertaa olimme virallisesti keskustelleet (voi vittu, kuinka moni jätkä muistaa tasan sen päivän milloin on jonkun naisen kanssa keskustellut?).

Potentiaalinen tuli luokseni illalla ja minä kärsin kamalasta krapulasta sillä hetkellä. Olin viehkeä potenssiin tuhat, haisin pahalta, näytin vielä kamalammalta jne. Katsoimme jotain leffaa ja plääplää. Minun ja Potentiaalisen ongelma on se, että valot päällä olemme kavereita. Hengaillemme, jauhamme paskaa, vähän kiusoittelemme toisiamme, aavistuksen koskettelua (se puristeli mun pyllyä koko ajan, aww! Ja saatoin leffan lopussa olla niin kyllästynyt sen katsomiseen, että menin Potentiaalisen kainaloon nukkumaan. <3), mutta ei mitään pussailua, romanttista tai edes romantiikkaan viittaavaa ole ilmassa (kai?). Sitten kun on aika sammuttaa valot, alamme nukkumaan sylikkäin ja jossain vaiheessa jompi kumpi havahtuu siihen, että toinen on vietellyt ja silitellyt toisen hulluuden partaalle. BTW, epäilen hänen lukevan ajatuksiani, sillä hän tekee kaiken ennen seksiä niin kuin olen aina halunnut.

Tässä on nyt ehkä too much information, mutta annan Potentiaaliselle noin tuhat pistettä siitä, että hän hoiteli minut ensin ja antoi minun olla, levätä ja nauttia (vaadin lakisääteistä orgasmilepoa!), ennen kuin leikki vähän pahista ja heitti minut selälleen ja... Lopun varmaan voi arvata: HAPPY ENDING!

Seksin jälkeen kumpaakaan ei nukuttanut, joten aloimme taas "ystävinä" katsomaan Frendejä. Nukahdin kuitenkin ehkä viiden (5) minuutin kuluttua Potentiaalisen kainaloon, missä hän piti minua loppuyön. Aww. Aww.

Ja. JA!

Aamulla kellon soidessa, alkoi taas silittely, helliminen ja you know! Kun oli aika laittaa valot päälle (hmm, hänen vaatteet saattoi olla hukassa enemmän tai vähemmän), olimme taas enemmänkin kavereita, naureskelimme ja juttelimme niitä näitä (ainakin tuhat pistettä Filipalle siitä, että jaksaa kommunikoida aamulla! Aivan mieletön tsemppaus!). Saatuaan vaatteet päälleen hän tuli vielä vähän silittelemään selkääni, pörrötti pehkoani ja lähti. Nyyh.

Hän on ihana, mutta taas aivan vitun ujo. En tiedä miten minun pitäisi olla, etten vaan pian olisi liian innokas ja pelottais häntä pois, mutten haluaisi olla kauhean kylmäkään.

Viestittelimme eilen päivällä (keskustelun aihe oli, miten hänelle tulee aivan kauheasti univelkaa, aina kun on ollut täällä yötä. Vittuako valittaa siinä?) ja hän laittoi jonkun sellaisen viestin minulle, etten voinut vastata siihen enää mitenkään (laitoin hänelle, että jos valitus ei lopu, joutuu hän tulemaan seuraavaksikin yöksi tänne. Hmm, ei miestä paljoa näkynyt oven takana.). Hän laittoi illalla kuitenki taas viestiä, jossa ilmoitti menevänsä nukkumaan, koska väsyttää jostain kumman syystä.

Että mitä vittua. Rakas Potentiaalinen, voitko olla vähän vähemmän ujo?

maanantai 31. lokakuuta 2011

Finally!

Jep, viime yönä se vihdoin tapahtui. Päivälleen tasan 56 viikkoa ensimmäisen mahdollisen kerran jälkeen. Hyvää kannatti odottaa.

Aww.

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Paras ilta aikoihin.

Hahahahahahah, eilinen ilta oli niin paras. Lähdettiin ex tempore baariin yhden ystävän kanssa ja ilta oli niin hilarious, ettei toista ole hetkeen ollu (no no shit, et ole ollut baarissa kuukauteen). Olin asiallinen, jätin puhelimen kotiin (minimoitiin kännipuhelut ja -tekstiviestit Potentiaaliselle! Onnistuin!) ja pidin hauskaa!

Kerroin joskus täällä (tai vanhassa päiväkirjassani, evm) aivan mielettömän ihanasta ja fantsusta ja mahtavasta ja ihanasta ja ihanasta pojasta, jonka olisin halunnut itselleni, mutta hän (vittuperkele) seurustelee. Nähtiin tämä tapaus baarissa. <3 Ystäväni tutustutti meidät toisillemme sanoin: "Moi, mun kaverin mielestä sä oot aivan saatanan kuuma!", johon minä reippaasti: "Moi, mä oon se kaveri!". Hahahahah!

Poika siis edelleen seurustelee, mutta huomasin kuinka imarreltu ja innoissaan hän huomiostani oli. Hän kosketteli minua kovasti ja juttelimme todella lähekkäin, olisin halunnut nussia häntä about siinä paikassa (ja hän myös minua, eikö?!). Keskustelumme sisältö koski suurinpiirtein ainostaan hänen parisuhdettaan, onko hän onnellinen, saako seksiä jne. Tosi hienoja ja asiallisia kysymyksiä tutkiva journalisti Filippa keksi kolmen (3) peräkkäin juodun tequilan jälkeen. Keskustelut täytyi jättää valitettavasti jossain vaiheessa kesken, kun ystäväni alkoi oksentamaan kengälleni. Hahahahaha! Amatööri!

Mutta tämä poika oli niin kuuma. NIIN KUUMA! Melkein Potentiaalinenkin unohtui siinä keskusteluissa (melkein, mutta ei ihan).

Hmm. Mitäs muuta? No, Hän koittaa ahdistella ja haluaisi nähdä, mutta kiinnostus tasan nolla (0). Potentiaalinen saisi ahdistella, mutta hän ei halua (ujostuttaa, prkl). Aion harrastaa tänään seksiä, mieluisat miehet tulee tässä (ja tässä järjestyksessä): Potentiaalinen, eilinen KUUMA. Ei muita. Saa nähdä kumpi antaa mieluummin minulle (ei ainakaan toi ujo poika, prkl).

Seksintäytyteistä sunnuntaita minulle ja sinulle!

lauantai 29. lokakuuta 2011

Muistutus itseltä itselle

Dear Filippa!

Älä stressaa niitä miehiä (tai siis sitä miestä). Teet elämästäsi ainoastaan helvettiä, jos tyrkytät itseäsi ja olet yli-innokas koiranpentu. Ota siis rauhallisesti, ole mukava, anna, ota ja hymyile. Kyllä se siitä!

P.S. Miksei Potentiaalinen voi nyt vaan vastata edelliseen viestiini?

perjantai 28. lokakuuta 2011

Pelimiestä jännittää?

Viikonloppu on ovella. Potentiaalinen enemmän tai vähemmän vihjaili viikolla, että olisi hienoa viettää taas yö yhdessä. Ja mitä tapahtuu perjantaina? Viestejä ei tulekaan joka tuutista, kuten "normaaleina" arkipäivinä. Juttelemme kyllä tällä hetkellä Facethefukingbookissa, mutta se on ensimmäinen kontakti häneltä koko päivänä (miettikää, joku 22 tuntia ilman yhteydenpitoa!! Kai hän silti rakastaa?).

Jännittääkö häntä ajatus, että saattaisimme harrastaa seksiä (selvinpäin), jos näkisimme? Vai vaikuttaako se eräs juttu mitä tapahtui (eli siis pelottaako häntä, että jos harrastaisimme seksiä, kauan hän kestäisi)?

Kysyn vaan, että millä perusteilla naisia sanotaan vaikeiksi?

torstai 27. lokakuuta 2011

Ei hätä ollut tuon näköinen...

Vietimme eilen lopulta yli kaksi (2) tuntia Naamakirjassa chattaillen (HÄNEN ALOITTEESTAA, YIHAA!). Koitin olla hänelle mahdollisimman mukava ja "kannustava", en se normaali sarkastinen ja (piilo)vittuileva Filippa (kukaan ei tajua millainen kohteliaisuus se on, jos piikittelen ja keksin älyttömän huonoja vitsejä toisesta. Käytännössä se on minulta rakkaudentunnustus. En jaksa käyttää oikeasti paskoja tai tylsiä ihmisiä kohtaan juuri tippaakaan aivokapasiteettiani. He eivät ole edes huonojen vitsien arvoisia.).

Kun kello alkoi lähestyä puoltayötä, hän laittoi: "Voi hitto kello on paljon, menee aika nopeasti kun on hauskaa!". No vittu älä! Voisitko jo nussia minua?

Juttelimme (ehkä sen vuoksi, kun kerrankin koitin olla ihmisiksi) aika normaaleja asioita... Tai no. Vähän kaikesta. Hän kertoi olevansa oikeasti ujo (Tell me something new...) ja kunnollinen (Älä oo liian!). Mies saa olla ujo, mutta ei mikään tohvelisankari. Toivon kovasti ja hartaasti, että Potentiaalisen kohdalla kyse on ainoastaan alku-ujoudesta ja että hänen sisältään löytyy se sama pieni pahis, mille hän näyttää ja vaikuttaa ulkoisesti. Grrr.

Mutta niin, kyllä hän minua rakastaa, koska vähän siihen malliin vihjaili, että voisimme nähdä taas pian... We'll see!

P.S. Potentiaalinen on ihana. Ihana! Ihana! Ihanaihanaihanaihanaihanaihanaihanaihanaihanaihanaihanaihanaihanaihanaihana!

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Öö?

Tekisi mieli taas kysyä mitä on tapahtunut? Potentiaalinen vaikuttaa jotenkin oudolta, ehkä? Hän kyllä laittoi eilen vielä kolmannen (3.) viestin (sen jälkeen kun en ollut vastannut hänelle FB:ssä ja kyseli, että mitä mökötän <3) ja vastasi tänään eiliseen viestiini (oli muka nukahtanut, pah), mutta nyt on ollut hiljaista jo kuusi (6) tuntia, mukaanlukien pahamainen Facethefukingbook (JA SE ON ONLINESSA!). Tulen hulluksi. Vielä viikko sitten viestiä pukkasi joka torvesta ja tuutista jatkuvasti.

Onkohan sillä menkat vai miksi se on noin tuuliviiri? Vai eikö hän tykkää viestieni pienestä flirtistä? Hänen olisi niin helppoa tarttua niihin ja tulla tänne nussimaan minulta aivot pihalle, mutta ei...

Voi että kuinka haavoittuvainen ja herkkä ihminen voi ihastuessaan olla! Vitun perseestä kaikki! Ai niin, minun piti elää hetkessä ja olla stressaamatta hänestä. Lallallalaa, elämä on ihanaa! Yeah right.

No, jotain positiivista tästä päivästä? Hmm. Potentiaalinen laittoi päivällä yhden (1) viestin minulle, töissä oli kivaa ja päivä meni supernopeeta, treffasin lounaalla ystävääni, jaksoin lähteä lenkille vaikka olin kuoleman väsynyt kun pääsin kotiin ja, ja... Hyvä päivä tämä on ollut, turha on antaa miesten pilata elämää.

tiistai 25. lokakuuta 2011

2 tekstiviestiä vastaanotettu

Kaksi viikkoa sitten olisin hyppinyt riemusta kiljuen, jos olisin saanut Potentiaaliselta kaksi (2) tekstiviestiä päivän aikana. Nyt tämä lähinnä saa minut mököttämään... Tai siis saisi jos olisin lapsellinen ja perinteinen nainen. Väännän hymyn naamalle ja olen tyytyväinen päivän saldoon, koska kahden (2) viestin sijaan niitä viestejä voisi olla nolla (0).

P.S. Pian sitä ihanaa, mahtavaa seksiä, eikö?

Kaivataan apua aiheesta: miehet

Nyt tarvitsen ehkä vähän apua. Tai konsultaatiota. Tai jotain. No shit.

Miten miehet käyttäytyvät seksin esiasteiden harrastamisen jälkeen? Potentiaalinen on ollut pelottavan hiljaa (kröhöm, hän saattoi tulla hieman nopeasti ja luulen, että häntä nolottaa se (Teki mieli sanoa hänelle "Ei hätää, näin on käynyt monille miehille mun kanssa..." Tämä tieto olisi varmasti lohduttanut siinä tilanteessa? Not.)) ja epäilen, että minun täytyisi ehkä ottaa häneen yhteyttä? Vai?

Tai no vähän otinkin kontaktia. Facethefukingbookissa. Päivällä. Mutta sen jälkeen ei viestin viestiä. Yhyhyy.

Eli saiko hän sen mitä halusi vai voiko häntä vain nolottaa yölliset tapahtumat ja haluaa minun olevan nyt aktiivisempi osapuoli yhteydenpidossa? En haluaisi roikkua hänessa, mutta en tiedä mitä tehdä!

Minun on pakko saada harrastaa Potentiaalisen kanssa seksiä pian tai tulen hulluksi. Tilataan yksi sellainen oveni taakse. Kiitos.

Edit: Ja tällä samalla sekunnilla, kun olin julkaisemassa tätä, tuli Potentiaaliselta viesti. <3 Jos mies toivottaa viestissä oikeastaan vain hyvää yötä, niin eikö hän rakastakin minua (yhä ja edelleen, iankaikkisesti)? <3

maanantai 24. lokakuuta 2011

Hehkutus jatkuu ja jatkuu ja jatkuu...

Yksinäinen yö takana ja olo on suorastaan surkea, riutunut, ikävöivä ja mitä lie... No ei kai!

Tietysti olisi ollut kivaa viettää yö taas Potentiaalisen kanssa, mutta eilen oli pakko (joo, todellinen pakko) hoitaa kunnolla kaverisuhteita (rakastunut bastard jättää vastaamatta niille lauantai-iltana puhelimeen, kun viettää aikaa mieluummin miehen kanssa...). Hän olisi voinut tulla syystä X luokseni, mutta asuntoni oli täynnä leidejä (joille juorusin meheviä yksityiskohtia hänen naisen sysytystaidoista), joten kaikkien katulamppujen valossa idea ei ehkä olisi ollut hyvä (vai kuinka moni mies haluaisi tulla käymään edellisen yön unikaverin luona, kun kaikki hymyilisivät ikenet paljastavaa I know what you did last summer night -hymyä?).

Täytyi tyytyä siis pikaisiin parveketreffeihin (täytyy romanttisena yksityiskohtana mainita se, että hän alkoi laulamaan jotain rakkausballadia, kun menin sinne. Rakastan niin hänen huumorintajuaan!), josta heittelin hänen tänne jättämät tavaransa (joku sininen samettinen pieni laatikko, minkä kannessa luki Tiffany (Tiffany who?), lastenvaunukuvasto, joku toinen samettinen pidemmänpuoleinen laatikko (kannessa se joku sama Tiffany), Lexuksen avaimet, ruusukimppu... Mitähän vielä oli?). Tämä näytti ehkä sivullisista siltä, että tiputin hänen omaisuutensa parvekkeelta, koska en suostunut päästämään häntä sisälle, haha. 

Mutta voi god hän on ihana.

Ihana!

Ihanin!

Voiko hän laittaa minulle pienen piristysviestin näin maanantain kunniaksi? Koska rakastaahan hän minua vieläkin?

Ihanaa maanantaita, lallallaa!

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Arvausleikki

Arvaa kuka lähti juuri luotani (kirotut velvollisuudet, olisin halunnut teljetä hänet vaatekaappiini loppupäiväksi)? Kyllä, Potentiaalinen.

Arvaa ketkä harrastivat vähän seksin esiasteita (hienosti ajoitetut menkat, right)? Jeeps, neiti Filippa ja herra Potentiaalinen.

Ei luoja, hän oli hyvä. Ei, parempi PARAS! Ja ihana. Ja, ja...! Aww.

Edit: Täytyy tiestysti vielä mainita Hänet. Muisti minua illalla Potentiaalisen ollessa täällä tekstiviestillä. Jessus. Ja on 100% varmuudella ollut koko illan ja yön paniikissa, koska en vastannut vasta kun aamulla.

lauantai 22. lokakuuta 2011

Harjoitellaan hetkessä elämistä, osa 1

Uih. Potentiaalinen on muistanut minua tänäänkin taas oma-aloitteisesti muutamalla viestillä. Koska tulen vihaiseksi ja äkäiseksi, kun en tiedä mitä minusta halutaan, ajattelin vain olla. Vastailen hänelle normaalisti takaisin (minimoin draamat ja mahdollisen koiranpentuna perässä juoksemisen), mutta jätän kaikki pilvilinnojen rakentamisen tai helvetin tulien sytyttelyn ystävieni hommiksi. Olen ja nautin tilanteesta (ja varaudun sanoon "JOOOO!", jos se sattuu kysyyn treffeille).

MULLE VIESTITTELEE POIKA MIES, JEE!

Mun viikonloppu on ollut ja tulee olemaan niin pirun villi, ettei mitään rajaa. Onks muissakin maissa baarit paskoja, vai vaan Suomessa? Mieluummin tapitan kotona leffoja, kun notkun baaritiskillä räkäposkella (tämä on karu totuus) koittaen kohdistaa harittavia silmiäni baarimikkoon, josko hän vielä suostuisi tarjoilemaan minulle. Edes sen yhden.

We found love.

Radiohiljaisuus loppuu nyt, koska elämä on ihanaa.

Potentiaalinen jaksaa edelleen ja yhä piristää päiviäni päivittäin. Hänestä kaikkien ennakko-oletusten vastaisesti on kuoriutunut todellinen (jopa aavistuksen ujo <3) herrasmies (en kestä, rakastan häntä niin <3). Haluaisin laittaa hänet kehysten sisään ja seinälle, ja vain tuijottaa häntä (kehyksen lasissa voisi olla aukot hänen käsilleen, jotta hän voisi halailla minua).

Nähtiin eilen nopeasti ensimmäisen kerran face-to-face yökylän jälkeen ja hän näytti niin iloiselta, kun käännyin kulman takaa hänen eteensä (aww, aww, aww). Huomasin aina, kun juteltiin muiden kanssa, että hän katseli minua. Ja kun katsoin takas, hän jatkoi silmiin tapittamista ja hymyili (en kestä, hän niin rakastaa minua!).

Tilanne on niin imelä ja sokerinen (loraus kermaakin joukossa), ettei mitään rajaa. Ainoa asia mikä minua huolettaa, on se, että mitä hän oikein minusta haluaa (ei ainakaan pelkkää pillua, se nähtiin jo)? Eilen heitin hänelle ohimennen huolimattomasti sivulauseessa kutsun tulla luokseni illalla, mutta hän ei tarttunut tarjoukseen... Hmm.

Mutta näihin tunnelmiin, aivan supermakeeta lauantaita!


keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Life is good. No, it's awesome!

Lortto täällä hei!

Päädyin eilen pienen painostuksen myötä pienelle visiitille Hänen luokse. Ahdisti Hänen yritykset halailla ja muuta, mutta ennen kuin huomasinkaan, olin tullut kaksi (2) kertaa. Mihin hävisi se yhteensopimattomuus sängyssä? Vai vaikuttiko tähän nautintoon se, että kuvittelin Hänen tilalleen Potentiaalisen?

Mutta oikeasti, sydämeni ehkä särkyy, kun katson Häntä. Hän on edelleen niin rakastunut, etten kestä. En kestä sitä katsetta Hänen silmissään. Tai Hänen ilmeitään tai eleitään. Ei, ei, ei! Voi jos Hän saisi kuulla Potentiaalisen yövierailusta... En halua edes ajatella mitä siitä tapahtuisi. Vittu.

Ja niin, Facethefukingbookin stalkkailuista kävi ilmi, että tämä eräs tapaus kaukaa menneisyydestä on taas sinkku. No shit!

Mutta iloisempiin ja parempiin aiheisiin! <3<3<3<3

Potentiaalisen kanssa hieman chattailtiin illalla (hänen aloitteestaan taas). <3 Paino sanalla hieman, koska oli teknisiä vaikeuksia. Hän sitten sanoi, että jatketaan vaikka huomenna lisää, jos netti toimis silloin paremmin. He loves me. Ja edellisen päivän viesteissä hän laittoi "...seuraavalla kerralla nukun sit...", eli hän haluaa viettää kanssani lisää öitä! <3 Eikö nämä kaikki nyt tarkoita vähintään sitä, että Potentiaalinen haluaa naimisiin kanssani? JOO!

Vaikka talvi on tulossa ja kaikkia muita masentaa, on minulla pieni hymy huulilla koko ajan. Kyllä pieni sutina vaan piristää tuolla sateen keskellä. Olen melkein tyytyväinen, ettei tästä jutusta tullut mitään kesän alussa. Sain viettää railakkaan kesän (kröhöm, taisin haaveilla hänestä ainakin pari kuukautta päivittäin...) ystävien kanssa, enkä nyhjännyt rakastuneena hänen kainalossa. 

Mutta nyt... Näistä haaveiluista takaisin sorvin ääreen, stay tuned!

maanantai 17. lokakuuta 2011

1 tekstiviesti vastaanotettu

Uih. Aww. Grr.

Potentiaalinen muisti minua tekstiviestillä, missä kiitteli "viime yöstä".

Rakastaako hän minua? Sano joo, jooko?

Herrasmies vai homo?

Onko se todellista herrasmiesmäisyyttä (what a word!), kun nukutaan samassa sängyssä (selvinpäin) ja mies ei yritäkään lähennellä (suomeksi sanottuna panna) vai onko vika jossain haarojen ja pään välissä?

Monien mutkien, työreissun ja suotuisien tähtikuvioiden seurauksena Potentiaalinen lähti juuri luotani. <3

Tiivistettynä tapahtumat menivät kutakuinkin näin: olin luvannut tuoda hänelle jotain (tai oikeastaan olin hänelle jotain velkaa, voin kertoa tästä ehkä joskus myöhemmin lisää. Söpö tarina sekin) ja hän tuli niitä eilen hakemaan. Nukahdettiin (kuinka hyvää seuraa voin olla?) ja herättiin maanantain puolella ja hän jäi nukkumaan luokseni (tai no, kysyin et jäätkö tänne vai jaksatko lähteä kotiin... Ja hän ei jaksanut lähteä. <3). Käskin reippaasti hänen ottaa vaatteet pois (bokserit jäi päälle) ja ilmoitin samaan hengenvetoon, että sitten nukun alasti (hänen leukansa ehkä loksahti rintaan ja hän saattoi jäätyä pariksi sekunniksi, mutta minulla oli kiire sammuttaa valot ja repiä vaatteet pois päältäni, niin en ole varma kuinka hän reagoi vai reagoiko mitenkään tai että mitenkä vaiko että...).

Aloimme nukkumaan siveellisesti vierekkäin, nojasin päälläni ehkä aavistuksen hänen olkapäähänsä. Mutta melko pian hän laittoi kätensä ympärilleni ja vietimme yön enemmän tai vähemmän solmussa. Aww. Minun oli pakko käydä jossain vaiheessa vessassa tarkastamassa, onko menkkani alkaneet, kun olin niin kostea. Tällaista ei ole tapahtunut minulle sitten vuoden 1995, että joku sytyttäisi noin valtavasti.

Minun olisi tehnyt niin mieli raiskata hänet, mutta hän käyttäytyi niin siveellisesti, etten uskaltanut tehdä mitään aloitetta aamustakaan. Hänen kellonsa torkutti muutamaan otteeseen ja olin koko ajan hänen kainalossaan (ei varmasti kehdannut liukerrella alta pois), eikä hän tehnyt elettäkään työntääkseen minua pois (lalallallalaalaaa). Hän vähän kiusaili ja kutitteli, kun oli pukeutunut ja sitten hän olikin poissa. Jäljellä oli pelkkä hänen tuoksu lakanoissa (en varmasti pese noita koskaan!! <3).

Tarvitseeko edes kertoa, että minulla on aika hyvä fiilis maanantaina kello 7 jetlagista huolimatta?

perjantai 7. lokakuuta 2011

I'm off.

Palataan taas, kun palmujen lehdet ja rantahiekan tomut on karistettu jaloista ja hiuksista.

In my dreams... 

Palataan siis sitten kun olen takaisin täällä pimeässä ja kylmässä (ellen keksi työmatkallani jotain draamaa tai rakkautta kehittämään paikallisten jumalien kanssa).

P.S. Olenko jo kertonut kuinka ihana Potentiaalinen oli eilen? Ikävöin häntä varmaan kuin hullu rauhoittaviaan.

torstai 6. lokakuuta 2011

Nothing less, nothing more.

I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me. I love him. He loves me.

Näin se vaan on. Olen viettänyt tänään Potentiaalisen kanssa yli tunnin jutellen, naureskellen, vähän kosketellen, flirttailen, kiusoitellen ja pervoja puhuen. Huomasin kyllä, että hänen olisi tehnyt mieli tehdä paljon kaikkea muutakin, kun vain vähän kosketella ja jutella. Hmm.

Lalalala, love is in the air!

Sweet dreams.

Voi mitä kuumia ja kiihkeitä hetkiä vietinkään Potentiaalisen kanssa viime yönä...

Ainakin omaksi harmikseni tämä tapahtui vain unissani, mutta parempi sekin kun ei mitään (alkusoittoa tulevalle!)? Ainoastaan hänellä oli todella outo ja pieni kieli sekä hänen henkensä maistui vähän pahalta (ehkä se olikin vain oma uninen hengitykseni mikä maistui paskalta, ups).

Riudun jo ikävästä, koska olen niin so in love with him. Olen miettinyt koko eilisen (työ)päivän sitä, miten hän kosketti kylkeäni, kun meni ohitseni. Tai kuinka hän katseli minua. TAI SITÄ, MITEN HÄN KUTSUI MINUT KÄYMÄÄN LUONAAN! Tyhmä Filippa, tyhmä, tyhmä! Jep, työt eteni melkein kaiken tämän muistelun, haaveilun ja huokailun keskellä.


Ah, olen niin rakastunut, ettei edes veri kierrä!

Rakkautta, life is good!

tiistai 4. lokakuuta 2011

Haloo kohtalo, älä vittuile!

Niin vitun kohtalon ivaa. Aluksi huomaan aamulla harrastavani melko kiihkeääkin seksiä Hänen kanssaan ja myöhemmin saan sivulauseessa kutsun lähteä Potentiaalisen luokse. Ja mitä Filippa? Menee aivan jäihin ja alkaa kertomaan sille Hänestä. Mitä vittua F??

Mutta fakta on se, että Potentiaalinen on taas pelissä mukana ja niin olen minäkin (kunhan lopetan jäätyilyn!). Tulee tämä työmatka vähän huonoon saumaan, mutta kyllä hän minua odottaa.

Oho?

Joskus sitä vain huomaa ratsastavansa aamulla kello seitsemän (7).

Jep ja auts, Hänellä.

maanantai 3. lokakuuta 2011

Goog morning world!

Lähes tipattomat ja rauhalliset viikonloput ovat jotain niin tylsiä, niin aikuisia ja niin sivistyneitä. Melkein hävettää herätä reippaana ennen kello kuutta (6) maanantaiaamuna (eikä edes tärinään ja hikoiluun, vaan siihen, että olo on levännyt ja rauhallinen - oikea sana voisi olla seesteinen). Wtf!

Kuten arvata saattaa, ei ole paljoa kerrottavaa viikonlopusta. Sitä maustoi aikaisemman päiväkirjamerkinnän kolme miestä tasaisin välein/makupaloin, liian hyvä ruoka, ystävät, kymmenet leffat ja pitkät kävelylenkit luonnonhelmassa (WTF).

Have a wonderful week, baby!

P.S. Tänään on tasan vuosi siitä, kun juttelin ensimmäisen kerran Potentiaalisen kanssa. Aww. <3 

P.P.S. Ja näin hänet heti, kun astuin ovesta ulos. <3 Kohtalo!

lauantai 1. lokakuuta 2011

Kolmen miehen päivä.

Voi vittu. Vaikkei pitänyt tulla vuodattamaan tänne mitään miesjuttuja, niin nyt ne ärsyttävät ja ihmetyttävät ja ties mitä minua. Hän, Potentiaalinen ja Eräs tapaus kaukaa menneisyydestä.

Hän: Ei, ei ja ei! Ei osaa käsitellä minua (tai ehkä muitakaan tämän planeetan naisia) yhtään. Onko muiden mielestä pirun kiihottavaa, jos ei ole yhtään sillä tuulella, niin mies tunkee kätensä housuusi ja koittaa alkaa lämmitellä sinua suoraan klitorista hankaamalla. Tämähän ei olisi mikään suuri moka, jos mies olisi oikea ja komea ja kiihottava. Kerkeäisin kostua ja kiihottua sillä aikaa, kun hän on kuljettanut kätensä sinne oikeaan paikkaan. Ei, ei, auts ja AUTS! AUTS!

Potentiaalinen (<3): Vitun paljon turhia ja onnettomia väärinymmärryksiä. Minun täytyy saada tilanne korjattua siihen, mitä se oli ennen. Potentiaalinen saattaa luulla, että minulla on joku toinen (Hän, yäk!), koska on nähnyt meidät kerran yhdessä ja sen vuoksi "seurustelee" tämän tasottoman nirppanokkansa kanssa. Se mies kuuluu minulle ja minä kuulun hänelle, aamen! Nyt vain pitäisi keksiä aika ja paikka, missä saadaan väärinkäsitykset korjattua asap. Aww, se kuinka hän katsoo minua. Sen on pakko olla puhdasta rakkautta!

Eräs tapaus kaukaa menneisyydestä: Soitti minulle yhtäkkiä jostain Keski-Euroopasta (Oliko se Pariisi?). Erostamme on ehkä kuusi vuotta aikaa ja kuulemma olen edelleen ainoa tyttönen hänen sydämessään ("Kertokaa mulle jotain uutta!"). Hän seurustelee ja meidän eromme ei ollut kaikkein selkein ja puhtain, mutta oli kiva kuulla hänen kuulumisiaan about neljän vuoden jälkeen. Kovasti koitti sopia meille tapaamista. Oli valmis lennättämään minut luokseen tai tulla Suomeen luokseni. Kieltäydyin kohteliaasti ja päätin keskustelun sanoihin: "Joo, palaillaan!". Aivan varmasti.

Niin, katselen taas suu auki tätä menoa. En tiedä miten päin pitäisi olla. Flaksi tuntuu käyvän turhankin hyvin väärien tapausten kanssa, voi tuska! Tapaus Potentiaalinen on pakko ottaa tosissaan nyt pöydälle, ennen kuin on liian myöhäistä.

Raitistunut ja hoikistunut Filippa lähtee vuokraamaan leffaa, jee. Rakkautta ja hauskaa lauantai-iltaa!

perjantai 30. syyskuuta 2011

Just for you information...

Ajattelin jakaa teille tällaisen erään tiedon, joka kiinnostaa kaikkia. Minä ovuloin eilen. Yhtään biologiaa lukeneet tietävät, että silloin panettaa ja paljon. Ja lyhtypylväskin näyttää komealta.

Hieman kyllästyneenä yksin kotona makaamiseen soitin Hänelle. Ja loppu onkin historiaa... Melkein. Joo, pantiin ja teki tosi kovaa mieli ja olin kosteampi kuin vesiputous ja mitä näitä näitä nyt on.

Mutta.

MUTTA!

Halailin Häntä. Suukottelin Häntä. Olin oikeasti ystävällinen (tämä on tapahtunut ehkä viimeksi vuonna -95?). Halusin myös jäädä nukkumaan Hänen viereen.

Asiasta ei olisi tullut näin huono omatunto, mikäli tunteet olisivat molemmilla samat. Mutta huomasin (ja sitä oli todellakin sydäntäriipaisevaa katsella), kuinka Hänen silmänsä loistivat ja kuinka Hän laittoi parastaan, kun huomasi minun kerrankin vähän edes lämpenevän Hänelle.

Syytänkö asiasta ovulaatiota ja luontoa (niinhän se luonto ohjailee miehienkin käyttäytymistä mitä naisiin tulee...) vai otanko itseäni niskasta kiinni (juoksen karkuun pari kilometriä?)?

Ei näin, eihän?

torstai 29. syyskuuta 2011

Think positive!

Uskon plääplääplää vetovoiman lakiin. Hyvä seuraa hyvää, paha seuraa pahaa jne. ja siksi koitan pitää mieleni kaikesta huolimatta tosi elämässä yleensä melko positiivisena. Harvemmin jaksan tästä puhua, koska moni pitää tätä ihan sheebana hippitouhuna. Sheebaa&hippiä tai ei, se toimii minulla (niin hyvässä kuin pahassakin. Pitikin mennä sanomaan (=manaamaan) joskus "En jaksa edes iloita tästä Potentiaalisesta nyt, kun tiedän että tulen mokaamaan jotain". Totta vitussa mokaat, kun noin sanot! Nyt sanon (=manaan hänet itselleni takaisin) "Potentiaalinen rakastaa minua ja nykyinen nainen on hänelle vain minun korvike. Hän vaihtaa minuun pian, kunhan aika on oikea!").

Minua hieman ärsytti, kun tulin kipeäksi, mutta kun katsoo asian toista puolta niin...
  • En ole koko kesänä saanut pidettyä juuri minkäälaista lomaa, olen ollut välillä melko loppu ja nyt minulla on viikon "loma", koska...
    • ...olen tervehtynyt parissa päivässä lähes kokonaan, kun maltoin pysähtyä "ennen kuin oli liian myöhäistä" (Voihan sen noin asiallisestikin ilmaista, oikeasti työmotivaationi on ollut perseestä jo hetken ja hain sairaslomaa "liian terveenä". Kivittäkää vaan!)
  • SAAN TEHDÄ IHAN MITÄ LYSTÄÄ!! (Niissä rajoissa, etten voi lähteä julkisille paikoille hengailemaan vielä!)
    • Olen saanut tehtyä niitä ärsyttäviä rästiin jääneitä velvollisuuksia
    • Saan lukea kirjoja, katsella leffoja tai nukkua. Ihan mitä vaan!
    • Minun ei ole pakko lähteä urheilemaan (tämä kyllä kismittää! Oikeasti.)
  • Saan hyvällä omalla tunnolla olla yksin. Tarvitsen paljon omaa aikaa ja se on jäänyt kesällä aivan liian vähälle (ei sillä, että tämä kauhean paha asia olisi). Nyt voin hyvällä omalla tunnolla kieltäytyä näkemästä ketään ("Aijaijai, sattuu!")
Eli olen jo pitkään haaveillut lomasta ja nyt sen sain. Huonoa omatuntoa tästä on turha lähteä potemaan, koska olen about maailman reippain työntekijä ja tämä on ehkä toinen sairaslomani ever. Minua on siis turha verrata näihin Nyt ei huvita mennä töihin eli haen saikkua -työntekijöihin; vähän voisin kyllä osoittaa työnantajaani syyttävällä sormella (MITÄS OLETTE LAITTANEET MINUT TEKEMÄÄN USEAMMIN KUIN USEASTI YMPÄRIPYÖREITÄ PÄIVIÄ JA VIIKKOJA!), ei sitä "nuorikaan" kaikkea jaksa.

Ja lisää positiivisia asioita on ilmaantunut, seuraavalla viikolla "joudun" lähtemään ulkomaille hetkeksi. Not bad!

Onks muilla hyvä päivä?

JOOOO!

keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Niisk.

Filippa täällä hei. Elämässäni ei tule tapahtumaan yhtään mitään kivaa niin kauan, kun tämä räkä jatkaa valumista poskeani pitkin. Miksi juuri nyt, kun minulla ei olisi ollut aikaa tai mielenkiintoa sairastaa? Vittu.

Olen teljetty pariksi seuraavaksi päiväksi neljän seinän sisään. Tiedossa ei ole säpinää, sutinaa tai kutinaa. Minulla olisi ollut mahdollisuus nähdä Potentiaalinen paikoissa X ja Y seuraavana parina päivänä, niin sitten joku kuppa tulee ja kaataa minut sänkyyn. Voisiko Potentiaalisen isänvaistot herätä, kun kuulee minun olevan kipeänä ja tulla parantamaan minut (nuhahan lähti nussimalla)?

Masenti niin, että oli pakko käydä ostamassa rehellinen Fazerin suklaalevy. Siitä on enää pari riviä jäljellä. Minne ne meni, näittekö?

Vittu.

Edit: Siis mitä vittua? Söin 200g suklaata yhdeltä istumalta. Ei tehnyt tiukkaa, ei tullut edes huono-olo ja nyt pohdin, mitä söisin seuraavaksi. Täytyykö minun liitty Anonyymeihin ahmijoihin?

tiistai 27. syyskuuta 2011

Tähtitieteellistä komeutta

Kävin tänään kaupassa. Siinä ei ole mitään uutta, nämä muodot huomioonottaen vierailen kaupassa useasti, monta kertaa päivässä (ja aina eri liikkeissä, en kehtaa aina ostaa samalta myyjältä suklaata). Näin siellä erään tapauksen, joka viime syksynä ilmaisi kiinnostuksensa minua kohtaan, mutta nokkavasti sanoin ei kiitos (en tiedä/muista mikä siinä nyt oli niin huonoa... Damn it!).

Mutta tadaa, tänään kävellessään kaupassa minua vastaan jonkun tytön kanssa tämä tyyppi näytti tähtitieteellisen komealta. Miksi, oi miksi niille käy aina niin, kun ne alkavat seurustella, niistä tulee överikomeita?

Perkeleen miehet!

maanantai 26. syyskuuta 2011

Öö?

Öö, höhöhöh.

Jos mies ei saa pariin tuntiin vastausta viestiinsä, onko pakko laittaa heti perään "Sori, tais mennä väärälle! :)"?

HAHAHAHAHAHHAHAHAHAHA, YEAH RIGHT!

Tämä Miljonääri siirtyi nyt Älä vastaa -osastoon.

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Silmäpussi-Sunnuntai

Eilinen ilta tulee tiivistetysti tässä: sivistynyttä keskustelua ja aloittelua, ihan vitun sivistynyttä baareilua minun osalta, tappiin asti asiallista joraamista, kotiin vaappumista kello viisi (5) selvänä kuin käkikello.

Annoin numeroni jollekin miljonäärille (vielä ei oo kuulunut). Oikeasti siis jollekin ihan vitun rikkaalle ja menestyvälle äijälle. Todella asiallisesti pukeutunut, todella koulutettu, todella asiallinen (jos unohdetaan hänen kuiskailut, kuinka helvetin seksikäs ja pantava olen (johon vastasin tietysti vaatimattomaan tapaani: "Niin olenkin!" HAHAHA!) tai sen, että olisi halunnut viettää yöni kanssani), ei paha ulkoisestikaan (kai). Eli täyttää kaikki kriteerit, mitä naiset miehiltään periaatteessa haluaa tarvitsee. 

Mutta.

Vittu. Hän ei ollut Potentiaalinen!

Potentiaalinen on tapaus, joka on saanut pääni aivan sekaisin. Meillä vain synkkaa/synkkasi niin helvetin hyvin ja lujaa, ettei varmaan kenelläkään muulla tällä planeetalla. Sitten menin mokaamaan tämän tarkoituksettomalla tylyydelläni (jotain osviittaa tavastani puhua miehille hetki sitten tuossa ylempänä...) ja loppu on historiaa. Vittu aamen!

No, tämä Miljonääri halaili ja pussaili minua pikkuisen ja se tuntui hyvältä. Niin paljon paremmalle mitä Hänen kanssaan, vaikka en tuntenut häntä millään tavoin. Sisälläni asuu siis edelleen se pieni nymfo, jonka olemassa olosta olen ollut vähän jo huolissani. Anteliaisuus on ollut tavaramerkkini suhteissa ja olen alkanut pelkäämään olenko minä pian yksi niistä naisista, joiden ei vaan tee mieli. Don't worry, vika näyttää olevan vain Hänessä, minulla pelittää kaikki vielä alapäässä.

Ja pienen aasin sillän jälkeen pääsemme Häneen. Hän lähti juuri luotani. Pikaiset vaan. Vittu ettei meidän kemiat kohtaa. Minä olen tuli ja hän vesi ja lopputuloksen voi yhtään kemiaa lukeneet aavistaa.

Haluan itselleni miehen, joka on bensaa. Vähintään! Siis jos haluan miehen, niin sitten tuollaisen. Mutta eihän minun pitänyt kirjoittaa miehistä sanaakaan enää.

No, tänään on ollut kiva päivä. Ei muuta. Moi.

Ai niin, voitin eilisessä kilpailussa ainakin kohdan numero neljä (4). Miten muut sijat jaettiin?

lauantai 24. syyskuuta 2011

Problem solved!

But there is no Saturday night fever in the air!

Neiti F päätti repäistä (ihokarvansa kaulasta alaspäin pois) ja lähteä viettämään villiä lauantai-iltaa.

Laitan kilpailun pystyyn, jossa on viisi (5) kategoriaa:

1. Kenellä kävi parhaiten flaksi?
2. Mauttomien iskurepliikki (joko sinun suusta, jonkun muun suusta tai sivusta seurattuna)?
3. Kuka oppi uuden kielen vessanpöntöltä (tai ämpäriltä, taksin takapenkiltä, kaverin syliltä, baarissa verhoilta tai niiden takapuolilta tms.)(Paras paikka palkitaan!)?
4. Kuka tuli eniten tyhjään kotiin yksin?
5. Kenellä huonoin olo sunnuntaipäivän aikana?

Tiedän minkä kategorian minä voitan! (Vihje! Numero neljä (4).)

Dilemma

Lähteäkkö ulos vaiko ei lähteä, siinä vasta pulma.

Bailaamista puoltaa se, että olen sinkku (mutta ei miehiä tai yhden illan juttuja. Niinhän se oli?), minulla ei ole parempaakaan tekemistä (On sinulla! Terveisin, Tyhjä gradutietdosto) ja tällaisessa fiiliksessä (väsymys, evvk, turvonnut ja vitun ruma) baariin lähtö on ollut aina melko tuottoisaa.

Koti-iltaa puoltaa taas sitten puoli maailmaa. Minulla ei ole rahaa, minun pitäisi laihduttaa, minua väsyttää törkeästi, minun pitää olla huomenna heti aamusta menossa (juomaan ilmaista ehtoollisviiniä kirkkoon!), edellisviikonlopun mokailut kummittelevat päässä (ja kavereiden huulilla) kipeästi eikä minulla ole edes mitään päälle pantavaa (iiks!).

Suuret ovat ongelmat taas...

perjantai 23. syyskuuta 2011

Seksiaddikti

Öö. Hei, olen Filippa ja olen seksiaddikti?

1. Tuntuuko sinusta, että elämäsi on muuttumassa hallitsemattomaksi seksuaalisen ja/tai romanttisen käyttäytymisesi takia? Kaikki hallinnassa nyt, kun Potentiaalinen (kuka se oli?) ei pyöri enää kuvioissa.
2. Onko sinulla vaikeuksia lakata tapaamasta romanttisessa mielessä ihmistä, jonka tapaamisen tiedät olevan sinulle tuhoisaa? Öö... No, Hän. Homma hallussa toistaiseksi minun puoleltani, mutta pelkään huomaavani joskus jotain muuta.
3. Haluatko, ettei kukaan saa tietää seksielämästäsi? Tuntuuko sinusta, että sinun pitää salata se läheisiltäsi? Kiistän kaikille, että harrastan seksiä Hänen kanssaan. Vain siksi, että sitten alkaa tivaus "Mikset hommaa vain toyboyta?"
4. Tuntuuko seksi tai muu lempi huumaavalta ja syöksytkö pohjalle, kun hetki on ohi? No, joka kerran jälkeen ajattelen "Ei enää koskaan Hänen kanssa!"
5. Oletko harrastanut seksiä sopimattomissa paikoissa tai sopimattomien ihmisten kanssa? Oi, monesti. Etkö itse ole, nunna?
6. Teetkö itsellesi lupauksia tai sääntöjä seksielämääsi liittyen, joita et voi noudattaa? Kyllä, ei yhden illan juttuja enää (tästä olen pitänyt kiinni) ja käytä kondomia (tästä en ole pitänyt kiinni).
7. Oletko harrastanut seksiä jonkun kanssa, jonka kanssa et olisi halunnut sitä harrastaa? Joo, mutta eihän sitä aina kännissä muista, ettei halunnutkaan seksiä sen kanssa. Right?!
8. Mietitkö joskus, että voisit tehdä elämässäsi paljon muita asioita, jos seksiviettisi ei olisi niin kova? Ohi.
9. Kaipaatko rakastajaa tai puolisoa epätoivoisesti? En epätoivoisesti, mutta en jättäisi ovea avaamatta, jos rakastajani tai puoliso seisoisi siellä.
10. Oletko harrastanut seksiä välittämättä seurauksista? Kyllä, monesti.
11. Tuntuuko sinusta, että noudatat suhteissasi aina samaa tuhoisaa kaavaa? Ehkä?
12. Tunnetko, ettet ole kunnolla elossa, ellei sinulla ole flirttikaveria tai seksi- tai seurustelukumppania? Kyllähän se piristää kummasti tämän sateen keskellä, jos on joku joka saa sinut hymyilemään.
13. Onko seksikumppanin etsintä koskaan uhannut taloudellista turvaasi, uraasi tai mainettasi? En ole etsinyt.
14. Oletko pettänyt ollessasi vakavassa suhteessa? En vakavassa, mutta vakavan suhteen kuoltua ja eroa odottaessa.
15. Tuntuuko sinusta, ettei elämällä ole merkitystä ilman seksiä tai vakavaa ihmissuhdetta? Tuntuuko sinusta, että olet joku vasta sitten, kun joku rakastaa sinua? Välillä, mutta koitan päästä tästä tunteesta pois. Ja kyllä minua rakastetaan.
16. Huomaatko flirttailevasi, vaikkei se olisi ollut aikomuksenasi? Teen tätä, kuulemma. Eli en itse tiedosta tällaista käyttäytymistäni. Bad me, slut me.
17. Onko seksuaalinen toimintasi tai muu ihmissuhdekäyttäytymisesi vaikuttanut maineeseesi? En tiedä.
18. Häiritseekö sinua se, kuinka usein, missä, miten tai mistä fantasioiden masturboit? Joskus. Voitko väittää, että omat fantasioiden kohteesi on aina ääneen sanottavissa?
19. Onko sinun vaikeaa keskittyä elämän muihin osa-alueisiin, koska ajattelet vain seksiä tai toista ihmistä seksuaalisesti? Jos ei ole saanut hetkeen.
20. Onko sinulla pakkomielle tiettyyn henkilöön tai seksuaaliseen toimintaan, vaikka nämä ajatukset tuottavat sinulle epämukavaa oloa tai jopa tuskaa? Joskus johonkin henkilöön, mutta niistä koitetaan päästä yli ja ympäri (kröhöm, kuka Potentiaalinen?).

Tuntuuko sinustakin siltä, että olisit seksiaddikti?

torstai 22. syyskuuta 2011

Hups.

Hups. Menin sitten poistamaan eilisen(kin) tekstin. Ei väkisin, en kirjoita tänään enää mitään.
Adios.

Edit: Nörtti-F hoiti homman kotiin, introteksti löytyy taas.

Hei minä! Hei sinä!

Tämä on Filipan Päiväkirja. Tätä ei ole tarkoitettu sinulle (Hei älä mee pois, saa tätä lukea, jos kiinnostaa! Epäilen vaan suuresti...), ystävilleni (Menkää pois nyt!) tai miehille, vaan minulta itseltäni minulle itselleni! Että muistan, mitä on tapahtunut ja mitä haluan tulevan tapahtumaan tai mistä olen haaveillut.
Kuka minä olen ja mistä minä tulen?
  • Olen Filippa, twenty something
  • Sinkku, ollut vuoden
    • Edellinen päiväkirjani keskittyi Häneen ja Hänestä eroon pääsemiseen. Ero on onnistuneesti takana ja taputeltuna mappiin Ö (nimenomaan öö!? Ketä yritän huijata?).
  •  Olen onnellinen ja tyytyväinen sinkkuelämääni (oikeasti! Tätä asiaa on ehkä vaikea havaita välillä ironiaa ja sarkasmia tihkuvan egoni takaa, mutta tämän vannon käsi sydämellä!)
  • Rakastan: sarkasmia, mustaa huumoria, hyvää ruokaa (sokeria, hiilareita), komeita miehiä, kohteliaita ihmisiä, nopeasti ajattelevia ja puhuvia ihmisiä, aurinkoa, sadetta, valoa, pimeää, vapaapäiviä, ystäviä, seksiä, listojen tekemistä...
  • On myös asioita, joista pidän vähemmän. Niistä muutamia mainitakseni: yhdys sana ja kieli oppi virheet, Facebook (ja siellä näkyvät yhdys sana ja kieli oppi virheet), huono ruoka (sokerit ja hiilarit), krapula, komeat miehet (sellaset ei oo ikinä vapailla markkinoilla), hitaat ihmiset (puhuminen, ajattelu ja toimiminen), epäsosiaaliset ja epäkohteliaat ihmiset (miten aikuiset ihmiset eivät osaa sana sanoja "Hei!" tai "Kiitos!"?? Ymmärrän, että rakkaudentunnustuksia on välillä vähän vaikea sanoa ääneen, mutta vittu kiitos ja hei!), kosteaa ilmaa, hämärää, tuulta, seksiä (mikä ehkäisy?), yhdenillan juttuja. Näin esimerkiksi.
  • Olen se surullinen tapaus, joka ei saa koskaan gradua valmiiksi. Siksi roikun kaiket päivät töissä ja suunnittelen sen aloittamista asap.
Aloitin edellisen Päiväkirjani kirjoittamisen, koska halusin päästä Hänestä eroon. Pitkän huopaamisen ja soutamisen jälkeen siinä vihdoin onnistuin ja erosta on nyt kulunut (päivälleen tänään kannoin tavarani yhteisestä kodistamme pois, saa onnitella!) vuosi. Ero ja yhteinen elämämme on minun osaltani ollut hyvän tovin over and out, Hän kyllä jaksaa vielä elätellä toiveita yhteenpaluusta ja meistä. Minä haluan kuitenkin jotain suurempaa ja parempaa, jalat alta vievää rakkautta. En halua tyytyvä enää ihan kivaan elämään.

No more miehiä. Niistä ei puhuta tässä Päiväkirjassa tämän enempää (plaaplaaplaaPotentiaalinenplaaplaa)(ellei tapahtu sitten jotain todella järisyttävää). En jaksa enää pohtia eroamista, miesten metsästämistä tai miehettömyyttä. Haluan keskittyä nykyhetkeen ja vähän tulevaankin. Lopetan menneisyyteen katselun ("Good old times!" Sun nuoruus meni jo, sori!) ja kauas tulevaisuuteen tähyilun ("Sitten joskus, kun...").

Elämä on tässä ja nyt. Kuulemma.

keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Jatkuu.

Niin. Jatketaan täällä.