torstai 29. syyskuuta 2011

Think positive!

Uskon plääplääplää vetovoiman lakiin. Hyvä seuraa hyvää, paha seuraa pahaa jne. ja siksi koitan pitää mieleni kaikesta huolimatta tosi elämässä yleensä melko positiivisena. Harvemmin jaksan tästä puhua, koska moni pitää tätä ihan sheebana hippitouhuna. Sheebaa&hippiä tai ei, se toimii minulla (niin hyvässä kuin pahassakin. Pitikin mennä sanomaan (=manaamaan) joskus "En jaksa edes iloita tästä Potentiaalisesta nyt, kun tiedän että tulen mokaamaan jotain". Totta vitussa mokaat, kun noin sanot! Nyt sanon (=manaan hänet itselleni takaisin) "Potentiaalinen rakastaa minua ja nykyinen nainen on hänelle vain minun korvike. Hän vaihtaa minuun pian, kunhan aika on oikea!").

Minua hieman ärsytti, kun tulin kipeäksi, mutta kun katsoo asian toista puolta niin...
  • En ole koko kesänä saanut pidettyä juuri minkäälaista lomaa, olen ollut välillä melko loppu ja nyt minulla on viikon "loma", koska...
    • ...olen tervehtynyt parissa päivässä lähes kokonaan, kun maltoin pysähtyä "ennen kuin oli liian myöhäistä" (Voihan sen noin asiallisestikin ilmaista, oikeasti työmotivaationi on ollut perseestä jo hetken ja hain sairaslomaa "liian terveenä". Kivittäkää vaan!)
  • SAAN TEHDÄ IHAN MITÄ LYSTÄÄ!! (Niissä rajoissa, etten voi lähteä julkisille paikoille hengailemaan vielä!)
    • Olen saanut tehtyä niitä ärsyttäviä rästiin jääneitä velvollisuuksia
    • Saan lukea kirjoja, katsella leffoja tai nukkua. Ihan mitä vaan!
    • Minun ei ole pakko lähteä urheilemaan (tämä kyllä kismittää! Oikeasti.)
  • Saan hyvällä omalla tunnolla olla yksin. Tarvitsen paljon omaa aikaa ja se on jäänyt kesällä aivan liian vähälle (ei sillä, että tämä kauhean paha asia olisi). Nyt voin hyvällä omalla tunnolla kieltäytyä näkemästä ketään ("Aijaijai, sattuu!")
Eli olen jo pitkään haaveillut lomasta ja nyt sen sain. Huonoa omatuntoa tästä on turha lähteä potemaan, koska olen about maailman reippain työntekijä ja tämä on ehkä toinen sairaslomani ever. Minua on siis turha verrata näihin Nyt ei huvita mennä töihin eli haen saikkua -työntekijöihin; vähän voisin kyllä osoittaa työnantajaani syyttävällä sormella (MITÄS OLETTE LAITTANEET MINUT TEKEMÄÄN USEAMMIN KUIN USEASTI YMPÄRIPYÖREITÄ PÄIVIÄ JA VIIKKOJA!), ei sitä "nuorikaan" kaikkea jaksa.

Ja lisää positiivisia asioita on ilmaantunut, seuraavalla viikolla "joudun" lähtemään ulkomaille hetkeksi. Not bad!

Onks muilla hyvä päivä?

JOOOO!

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Täällä toinen joka uskoo The Secret-hippisheebaan! Toimii muuten oikeasti. Harmi että useimmat ovat liian kapeakatseisia uskoakseen, että jotkut asiat ovat saavutettavissa niinkin yksinkertaisella tavalla
(paitsi että tuossa vetovoimahärdellissä on se ongelma, että ihminen epäilee itseään jolloin se tuskin kovin hyvin toimii ja toiseksi se, että aina ei vaan jaksa olla happy-go-lucky).

Filippa kirjoitti...

Ihanaa kuulla, etten ole ainoa!

Harmi vain, kun suomalaiselle mentaliteetille meinaa ottaa välillä vähän koville olla niin pirun happy happy joy joy. :D Mutta yritys on tärkeintä! Kunhan saa ensimmäisen positiivisuuden "saavutettua", siitä se lähtee helposti liikkeelle.