On the egde.

VAROITUS! KIRJOITUS EI KOSKE MIEHIÄ, VAAN MELKO SYVÄLLISTÄ PANIKOINTIA ELÄMÄSTÄ. SUOSITTELEN OHITTAMAAN TÄMÄN(KIN) TEKSTIN (KUTEN KAIKKI MUUTKIN). KIITOS JA ANTEEKSI.

Täällä ollaan nyt kahden vaiheilla -  lähteäkkö vaiko eikö lähteä.

Tässä muutama (seitsemän, kahdensan, yhdeksän...) vuotta sitten hyppäsin todella tyhjään; otin ja lähdin rinkka selässä sen suurempia suunnitelmia vieraalle paikkakunnalle vailla asuntoa tai ystäviä. Vuodet ovat vierineet, asiat järjestyneet ja olen rakentanut oman elämäni kirjaimellisesti nollasta lähes täydelliseksi (puuttuu vain mies, omakotitalo, Volvo, 1,5 lasta ja kultainennoutaja. Ehehe!). Olen löytänyt aivan mahtavia ihmisiä elämääni, olen opiskellut, olen tehnyt paskaduuneja, olen luonut uraa, olen rakentanut oman pienen kodin tänne ja kasvanut aika helvetin rasittavasta ja naiviista teinistä lähes tasapainoiseksi ja omavaraiseksi aikuiseksi...ihmiseksi...tyypiksi. Elämä täällä on (etenkin tällä hetkellä) melkoisen helppoa ja leppoisaa, mutta siltikin eräs ajatus on käynyt tasaisin väliajoin mielessäni: mitä jos muuttaisin toiseen kaupunkiin?

Mutta. THERE IS ALLWAYS THAT FUKING BUT!

Toinen jalka on jo puoliksi matkalla, työhakemus valmiina (ok, työn alla) ja perhosia vatsanpohjassa tulevaisuuden suhteen. Ja nyt tulee se mutta. MUTTA. Toinen jalka ei haluaisi lähteä, enkä ymmärrä miksi. Tämä kaupunki on aika nähty, joka toinen mies testattu ja mitään uutta ei tule kulman takaa ikinä vastaan. Yleensä olen valmiina uusiin seikkailuihin ja avoin uusille haasteille. Olen elämänyt melko hienon elämän vaiston varassa ja nyt vastoni käskee kuitenkin jarruttaa, sillä pieni ääni pääni sisällä huutelee, että vielä pitäisi jäädä. Vittu. Ole hiljaa pieni ääni ja anna mun mennä! En käsitä mikä se on tai mitä se on. Mutta. Haluttaisi niin lähteä, mutta voiko minulla tosiaan olla täällä vielä jotain nähtävää? Vai olenko vaan vanhetessani alkanut kamalaksi pupupöksyksi?

Jos jotain positiivista etsitään, niin kerrankin miehet ovat aiheuttamatta ongelmia elämääni. Äläkä nyt sano, että tämä on joku mieshomma, jonka takia pitäis jäädä...

Good humor!

Mulla olis ihan hirveästi asiaa ja juoruttavaa, mutta asioiden kirjalliseksi tuominen on hieman hankalaa, koska juttu menisi suunnilleen näin: "Sit se sano sille niin ja se katto mua ja alko nauraan ja sano niin ja sit se yks tuli siihen ja se sano näin ja me oltiin ihan että "omg" ja sit mä lähdin pois ja sain viestin perään, et arvaa mitä se yks oli sanonu susta ja sit olin, et "wtf" ja sit mä näin sen siellä ja olin et "o-ou" ja kuulin jälkeenpäin, et se yks oli sanonu sanonu "niin" ja "näin".

No. En ole uskaltanut tehdä elettäkään mun Kielletyn suuntaan ja en ole aivan varma onko se järkevää, koska Potentiaalisen BFF:n suusta on kuultu sanat (vitsillä kylläkin, I hope so, mutta SILTI!!) "pariskunta" keskusteltaessa minusta ja Potentiaalisesta ja "Potentiaalisen tyttöystävä" minun kohdallani (jätän mainitsematta, että tämä heitettiin vielä Potentiaalisen mutsille!!!!). Hyvää huumoria.

Niin. Eipä vissiin sit muuta.

P.S. Vaikka silti haluaisin vähän availla haarojani mun Kielletylle.

P.P.S. Ja Potentiaaliselle.

Todella tasapainoisia ajatuksia

Kuinka pahasti voisin mokata, jos nyt ottaisin yhteyttä mun Kiellettyyn? Olen pyöritellyt päässäni erinäisiä kauhuskenaarioita koko päivän ja olen päätynyt esimerkiksi seuraaviin vaihtoehtoihin:

• Kusta mun ja Potentiaalisen suhde
• Päästä naimisiin Kielletyn kanssa
• Saada lapsia Potentiaalisen kanssa
• Seksisuhde Potentiaalisen ja Kielletyn kanssa
• Lisääntyä Kielletyn kanssa
• Lisääntyä molempien kanssa
• Mokata mun ja Kielletyn hyvin alkanut rakkaustarina

En ehkä vatvoisi tätä asiaa näin kovaa, jos Potentiaalinen ja Kielletty eivät tuntisi toisiaan (no, luonnollisesti) ja/tai Potentiaalisen käytös ei olisi ollut niin oudon lämmintä viime aikoina.  Tässä on todella hyvät saumat kusta bensaan, saada hyvä maine eräissäkin piireissä, menettää kasvonsa ja pilata joidenkin mahdollinen yhteenpaluu (Facebook-stalkkaus tuotti tulosta sen verran, että Kielletty ja Kielletyn Ex, ovat molemmat joinanneet samaan eventtiin samaan aikaan (aika pienimuotoiseen sellaiseen). Vittu!). Ei siis mitään kovin suurta. Paitsi kerroinko jo, että Kielletty oli lähtenyt kaupungista sydän särkyneenä, kuulemma! <3 Eli yhteenpaluu on hyvin epätodennäköistä. Kai. Toivottavasti ainakin.

Enkä ole varma omista tunteistanikaan tällä hetkellä. Olin muka rakastunut Potentiaaliseen pari viikkoa sitten ja pam, parissa minuutissa tilanne muuttui ja nyt haluaisin availla haarojani hänen ystävälleen.

Vittuvittuvittu.

P.S. Ajattelin irtisanoutua huomenna. Kuinka järkevää on lähteä ilman uutta duunia pois arvostetusta vakkaripaikasta, jossa ei vaan oo enää yksinkertaisesti mitään annettavaa? Vastaus: Hyvin järkevää!

TÄH?

Häh?

TÄH??

Onko viikonloppuni ollut niin paha, ettei Potentiaalisen BFF tai minun Kiellettyni ole uskaltaneet kertoa Potentiaaliselle asiasta? Nähtävästi, koska Potentiaalinen kotiutui parin viikon ulkomaankomennukseltaan ja suunnisti eilen (lähes) heti luokseni (harrastamaan historiallisen hyvää seksiä. En tiedä mitä hän on matkallaan tehnyt, ottanut pari oppitu).

Paljastin itse hänelle, että olen ollut hänen BFF:n luona joskus Kielletyn ja parin muun kanssa ja hän siihen naureskellen sanoi, että täytyypä kertoa BFF:lle. No, don't do that! Voit kuulla joitain yksityiskohtia lisää. 

Niin. Ja olen edelleen rakastunut Kiellettyyni. Ja hän on kuulemma lähtenyt sydän särkyneenä toiselle paikkakunnalle. Haluan todella tietää, mitä hän on saattanut kuulla minusta.

Minun tekisi ihan hirveästi mieli ottaa Kiellettyyn yhteyttä. En vaan tiedä miten. Tai mikä voisi olla tarpeeksi coolia ja huoletonta, jos hän ei vaikka olisikaan kiinnostunut tai on kuullut vaikka mitä törkeyksiä minusta tai jos hän menee kertomaan siitä muutamalle nimeltämainitsemattomalle henkilölle? Apuaapuapua!

P.S. Ah, kuinka Kielletty silitteli hiuksiani, hieroi minua ja puhui fiksuja. <3

P.P.S. Ah mitä temppuja tehtiin eilen Potentiaalisen kanssa. <3

Hupsista tosiaan...

Voi helvetti tosiaan. Tänään totuus iski päin kasvoja. Tuli eräs ajatus mieleen, joka meni suunnilleen näin: "Mitenköhän itse reagoisin tapauksessa, jos kuulisin Potentiaalisen edes jutelleen tuntikausia syvällisiä jonkun hyvän ystäväni kanssa jomman kumman luona?". En ehkä kauhean hyvin. Minun puolesta Potentiaalinen saa uittaa pippeliään kenen rei'ässä hyvänsä, paitsi mun frendien (luojalle kiitos, mun kaikki kaverit seurustelee). Vaikka mitään silittelyä ja puristelua (ja päälaelle moiskautettuja pusuja<3) kummempaa ei tapahtunut, on tämä asia ehkä toisesta vinkkelistä katsottuna todella __________ (laita viivalle haluamasi negatiivinen sana, esimerkiksi perseestä, halpamaista, noloa, lutkamaista...).

Ja mikä tekee asiasta vielä pahemman, on se, että olen tietysti nyt ihastunut tähän herraan. Kutsutaan nyt vaikka tätä minun Kielletyksi. Ja Kielletty on juuri eronnut ja asuu tällä hetkellä Potentiaalisen BFF:n luona. Ja saa siellä varmasti kuulla erinäisiäkin likaisia asioita minusta.

Pelkään nyt, että mitä herrat keksivät pääni menoksi vai keksivätkö mitään. Listasin muutaman vaihtoehdon mahdollisista tapahtumista:

• Potentiaalinen ja Kielletty istuvat sohvalla vierekkäin, laittavat minulle kilpaa vonkausviestejä ja katsovat mitä vastaan. Ajattelin tällaisessa tilanteessa ehdottaa ryhmäseksiä.
• Potentiaalinen ja Kielletty laittavat minulle viestejä salassa toisiltaan. Kelpaa!
• Potentiaalinen laittaa vittuiluviestin. Vittuilen takaisin.
• Potentiaalinen on hiljaa ja mököttää. Olen myös hiljaa.
• Ainoastaan Kielletty laittaa vonkausviestin. Aion ehdottomasti antaa hänelle!
• Kumpikaan herra ei ota minuun yhteyttä. Nooooou! Tämä on ehdottomasti pois suljettu vaihtoehto.

Positiivista tässä on se, ettei minua ole ainakaan vielä poistettu asianomaisten Facebook-kavereista (sehän on taas se pahin, mitä vois tästä seurata!). Kielletyn kaveri en ole, enkä uskalla pyytää sitä, koska en tiedä yhtään, että mikä tilanne on (tai voin vain varovasti arvailla, koska hänestä ei oo kuulunut mitään, vaikka hän niin kovasti pusutteli, halaili ja oli in löööv ennen kuin lähti...).

Huoh! Yksi asia on kuitenkin varma. Jos Potentiaalinen suuttuu tästä, niin aion ehdottomasti panna Kielletyn kanssa. Ja ehkä myös Potentiaalisen BFF:n kanssa.

P.S. Voisko Kielletty ottaa muhun jotain kautta yhteyttä. Laittaa vaikka pullopostia?

Pieni maailma ja iso HUPS!

Ja näin sitä sekaannutaan fuck buddyjen kavereihin. Long story short: Tapasin snägärijonossa miehen, jonka kanssa muistan olleeni jatkoilla vuonna X. Hän ei (luonnollisestikaan!) muista minua tai jatkojamme, joten aloimme käymään asiaa läpi. Lopputulos: Hän on Potentiaalisen kaveri ja jatkopaikka on ollut Potentiaalisen BFF:n asunto. JES!

Kaikesta huolimatta (saatoin jättää mainitsematta, miten hyvin tunnen Potentiaalisen) tulimme "jatkoille" luokseni, kuuntelimme musiikkia ja puhuimme maailman diipeintä shittiä (ja tunsin itseni maailman lapsellisimmaksi ja naiveimmaksi ihmiseksi mitä maa päällänsä kantaa). Vähän halailua (hän paijasi maailman parhaiten. Löövlöövlööv! Ja hieroi takamustani, sehän on ihan viatonta?) ja puoliunessa koomailua, mutta ei pussailua eikä seksiä (pisteet mulle!). Hän oli herrasmies ja lähti kuitenkin nukkumaan (sinne hemmetin Potentiaalisen BFF:n luokse...) joskus siinä puoli kahdeksan aikaan aamulla.

Nyt pelonsekaisin tuntein odotan yhteydenottoja (tai yhteydenottomatta jättämisiä enemmänkin) henkilöiltä X, Y ja Z...

Tällaista tällä kertaa.

Hyvää naistenpäivää!

En nyt tiedä oikein miten aloittaisin tai miten kertoisin tämän... Mutta päivä on ollut paska. P-A-S-K-A!

Aamulla - no, heräsin ja lähdin töihin. Töissä purskahdin itkuun (koska eräs naispuolinen kollega otti päähän) ja siitä ei meinannut tulla sitten millään loppua (ai mikä alkava burn out?). Töiden jälkeen päätin mennä lohtushoppailemaan ja elämä hymyili ehkä tunnin. Lähdin salille. Se oli tupaten täynnä... Ei Ristoja, Jormia, Penoja tai Jarmoja, vaan naisia. Vittu naisia! Kitkutin treenit loppuun ja siipi maassa lähdin laahustamaan kotia kohti. Keksin matkalla, että teen edes jotain hyvää ja terveellistä ruokaa ja ei kun nokka kohti lähikauppaa. Virhe! Kaupassa en ylettänyt ottamaan hyllyiltä tuotteita, eikä tietystikään ketään komeaa urosta ollut tarjoamassa apua (itseasiassa kaikki kaupan asiakkaat+myyjä olivat naisia). Asia alkoi nyppimään sen verran, että itku tuli ja menin ja ostin sitten karkkia. Nyt ajattelin mennä peiton alle piiloon, ennen kuin ihastun naiseen tai jotain muuta vastaavaa.

Kiitos ja hei, helvetin hyvää naistenpäivää kaikille!

Huomenna: torstai ja 24h

Huomenna on torstai. Perus torstai. 24 tuntia jne.

Mutta se tuntuu aavistuksen ahdistavalta erään ystävänpäivän takia... Kyllä, minulla on ystäviä, mutta oikeastaan kaikki seurustelee (tai on naimisissa, yäk!). Tavallisena torstaina minua asia ei ahdistaisi, jos joku pari haluaa mennä kahdestaan leffaan. Mutta huomenna. Ei, ei, ei! Puhumattakaan söpöstäis tuplatreffeistä ja kaksi pariskuntaa puuhailee jotain keskenään.

Luultavasti huomenna töiden jälkeen heitän treenikassin olalle ja menen kuntosalille tsekkailemaan, ketkä muut ovat sinkkuja. Luultavasti sieltä löytyy vain Jorma ja Pena. Onneksi edes ne.

"Pieni" valkoinen valhe

"Kiitti kutsusta, mut mä tapailen yhtä tyyppiä..."

Korkeintaan villeissä unelmissani tapailen yhtään ketään, mutta joissain tapauksissa käsittääkseni pienet (ok, tämä on minun suustani aika valtava...) valkoiset valheet sallitaan? Minun oli pakko lipsauttaa yksi sellainen eräälle herralle, joka on hanakasti koittanut saada jo monta viikkoa minua syömään kanssaan. Nyt toivon, että tämä "tapailuni" ei ala leviämään kulovalkean tavoin ja kantautuu jonkun kivan korviin ja, ja... Kyllä te tiedätte.

Ei sitten muuta. Eilen oli perinteinen Filipan baari-ilta. Ei-sitten-niin-mitään näkynyt ja häippäsin kotiin ajoissa nukkumaan.

Peukut pystyyn ja menoks!

Arvatkaa kuka sammutti toimistolta lauantai-iltana valot kello 18:40? Jaa mikä elämä?

Suunnitelmissa oli viettää Bridget Jones-tyylinen ilta katsellen nyyhkyleffoja, mutta ei. Käsky kävi baariin, eikä kuulemma ollut vastaansanomista. Kiitti kaverit.

Toivottakaa onnea matkaan, että olen huomenna takaisin officessa asiallisessa kunnossa kello 10.00.

Niin.

Tyhmästä päästä kärsii koko tyttö

Voi ahdistus, voi ahdistus! Pois se minusta! Tää on nyt jonkun ylemmän tahon todella laska läppä. Pakko olla.

Hemmetti. 

OLEN VISSIIN SITTEN IHASTUNUT RAKASTUNUT POTENTIAALISEEN. 

Kaikki alkoi siitä, kun luin vanhoja päiväkirjamerkintöjäni ja huomasin olleeni ihastunut kyseiseen herraan. En siis muistanut, että minulla oli ollut jotain suurempia tunteita kyseistä häntä kohtaan, kunnes luin niistä. WTF?! Kyllästyminen "Maailman Ihanimpaan" ja noiden kirjoitusten lukeminen on vissiin tehnyt tehtävänsä: olen kusessa korviani myöten.

Jep.

Jos saisin päättää, viettäisin viikonlopun sikiöasennossa peiton alla ja olisin piilossa maailmaa. Mutta ei auta, maanantain ja torstain krapulapäivät on korvattava viikonloppuna. Vittu.

He came, he patted, he loved.

Ihana huomata aamulla, että olen yöllä onnistunut tekemään jonkun kännipäivityksen tänne. Pisteet minulle, oli aikamoinen saavutus tehdä yhtään mitään siinä humalatilassa. Enkä ole varma ketä olen tuohon aikaan yöstä rakastanut... Ok, tiedänpäs. Mutta myönnän tämän asian ääneen vain kuolleen ruumiini ylitse.

Mutta eiliseen. Kärsin vielä eilenkin elämäni pahimmasta krapulasta, jonka hommasin itselleni viime viikolla (ai mikä vanhuus?) ja piti käydä vain syömässä. Jep. Lopulta sitä on reivattu kuin viimeistä päivää, muun muassa otettu tanssikisoja kääpiön kanssa, juotu tequilaa (tyylillä: suola-shotti-toinen shotti-sitruuna. Suosittelen lämpimästi!), tanssittu lisää, juotu vielä vähän lisää ja lopulta pidettu kaverit kutreista kiinni, kun se on oksentanut (hahah). Miehiä vilisi siellä täällä, mutta jotenkin erään pari yötä sitten vietetyn yön jälkeen en jaksanut tsiigailla mahdollisia seksipartnereita sen tarkemmin, vaan keskityin omaan napaani ja niihin tequiloihin.

Nyt kuitenkin ajattelin ottaa itseäni niskasta kiinni, avartaa maailmaani ja lähteä katselemaan, mitä lähikaupallani olisi minulle tarjottavana.

P.S. Törmäsin Häneen baarissa. Eikä Hän halunnut puhua minun kanssani. Byhyy!

P.P.S. Uteliaisuuteni voitti ja oli pakko hyväksyä tässä eräs päivä Potentiaalisen innokkaat ja koiranpentumaiset ehdottelut ja katsoa mistä tällä kertaa tuulee. Herra tuli, paijasi (asia, mihin hän ei ole koskaan ennen suostunut), hieroi (tarvitseeko mainita, ettei tähänkään), kehui kroppaani (tässä vaiheessa ilmoitin, että kyllä minä annan ihan muutenkin), piti koko yön tiukassa syleilyssä, unissaan silitteli ja piti kädestäni kiinni (vai olikohan se toisinpäin, hups!?) ja too much information Niistä huolimatta hänelle ei riittänyt pelkkä blow job... Aamulla hän vielä pörrötteli tovin hiuksiani ja jutteli niitä näitä mukavia. Jäin suu auki katselemaan herran loittonevaa selkää. Kysyn yhä ja edelleen, että mitä vittua? Been there and done that like a million times, olen varautunut nyt siihen, että kaikesta huolimatta en kuule hänestä välttämättä mitään viikkoon, kahteen tai kuukauteen...

Kännipäivitys

Nothing less, nothing more: I love him!

P.S. Voidaan vain kysyä, miksi olen tähän aikaan TAAS kännissä.

1 tekstiviesti vastaanotettu

Pakko tulla kertomaan, mutta Potentiaalinen laittoi juuri itse vapaaehtoisesti viestiä, jossa kyseli näemmekö tänään, huomenna vai keskiviikkona. Siis mitä vittua, miksi se on noin vitun innokas?

Kirottu Super Bowl

Onni on olla kaukaa viisas ja ottaa maanantai vapaaksi, jos on ollut vähän kostea viikonloppu. Totuuden nimissä saattaisin vieläkin puhaltaa pari promillea, sen verran naisellisesti tuli otettua. Mutta ei se haittaa, oli ehkä hauskinta ever (ainakin niiden vähäisten muistikuvien perusteella) ja olin ehkä kuumin ever kuvien perusteella (NOT!).

Mitään hurjia miesjuoruja viikonlopulta minulta ei ole, sen verran tiiviisti tuijotin vain skumppalasiini koko ajan. No eikä, nyt valehtelen. Olin niin kaameassa kunnossa, että jopa se baarin luisevin kuikelo juoksi minua karkuun.

Paitsi onpas mulla vähän. En edelleenkään ymmärrä kuka kehtaa väittää naisia vaikeiksi ja ailahtelevaisiksi. Kuten taisin viimeksi kertoa, niin Potentiaalinen nosti päänsä pensaikosta torstaina ja nyt hän on ollut aivan supermukava taas. Olin sitten "aikuinen", enkä lähtenyt hänen mökötysjoukkueeseen, vaan vastasin silloin myöhään illalla, että en ole maisemissa ja mitä??? Hän laittaa aamulla viestin, jossa vain toivottelee hyvää huomenta. Siis mitä vittua???

Anygay, vastasin samalla mitalla takaisin ("Good fuking morning!") ja laitoin pienen kuvavihjeen olinpaikastani, johon hän vastasi siihen Mikko Alatalon laulunsanoilla: "Älä anna muille, kun sä menet Lappiin" (ok, nyt paljastin missä olen ollut. Viimeistään nyt kaikki ymmärtävät olotilani.) ja laittoi vielä jotain arkista omista työjutuistaan. Tässä vaiheessa heitin puhelimen laukun pohjalle ja aloitin pari päivää kestävän dokaamisen (asiallinen työreissu).

Eilen sitten puntaroin, että mitä tehdä. Krapulani oli jäätävä ja en halunnut nukkua yksin. Minulla oli kaksi mieshenkilöä, joilta olisin voinut saada lohtukrapulapippeliä: Maailman Ihanin ja Potentiaalinen. Pyörähdin myös Maailman Ihanimman kaupungissa kotimatkalla, mutta päätin kuitenkin jatkaa samana päivänä vielä kotiin (ok, ja Maailman Ihanin on vähän jo so last year). Virhe! Tässä vaiheessa haluan kirota yöllisen Super Bowl-ottelun jonnekin Siperian perukoille, koska sen vuoksi en saanutkaan pippeliä. Laitoin Potentiaaliselle viestiä heti, kun olin hommannut lennot kotiin ja hän laittoi todella kiltin (ja aavistuksen söpön) viestin, jossa selitti juurta jaksaen minulle, että heillä on poikien yö ja he katsovat Super Bowlin finaalin (selitti myös mikä se on, aww) ja syövät herkkuja (luetteli myös nämä tarkasti, nam!), mutta että huomenna hän olisi käytettävissä illalla, mutta aika myöhään, että halutessani voitaisiin siirtää näkeminen myös tiistaille. VITTU! Siinä vaiheessa en enää kerennyt laittamaan viestiä Maailman Ihanimmalle ja kohtaloni oli sinetöity: home alone! Minua huvitti ja huvittaa edelleen suuresti Potentiaalisen kilometrien mittaiset kivat viestit, jollaisia olen saanut häneltä viimeksi ehkä vuosi sitten, enkä todellakaan ymmärrä häntä nyt. Viimeksi kun näimme, meillä oli oikeasti todella hauskaa ja erottiin hyvässä hengessä. Sitten hän onkin yhtäkkiä melkein pari viikkoa vastaamatta viestiini (kyllä, mietin kuumeisesti keitä kaikkia hän on pannut sillä aikaa. Itse taisin levitellä haarojani Maailman Ihanimmalle, eli en ole yhtään sen kiltimpi ollut...)...

No, palataan vielä nopsaa viesteihin. Laitoin pitkästä ja kivasta viestistä huolimatta hänelle melko tympeän viestin, jossa sanoin että krapulani on maailman kauhein, enkä uskalla olla yksin. Laitoin vielä äijämäisesti, että palataan asiaan, eli en varannut häntä vielä kummallekaan illalle. (Se myös vielä vastasi tohon viestiin, jossa naureskeli, mun krapulalle. Sanoinko jo, että huolestuttavaa?) Enkä tiedä haluanko nähdä sitä nyt (mulla alkaa Ne tänään). Helvetti. Ja se on lähdössä parin päivän päästä pariksi viikkoa pois. Helvetti.

Summa summarum: En tajua Potentiaalista.