Näytetään tekstit, joissa on tunniste Menneestä illasta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Menneestä illasta. Näytä kaikki tekstit

maanantai 29. syyskuuta 2014

YOLO!

Holy madafakin' shit mikä viikonloppu! Hikoiluttaa, pelottaa ja vapisuttaa, kuten aina maanantaisin. Mutta voi pojat, se kaikki oli taas tämän arvoista. Heräsin esimerkiksi kahden eri tyypin vierestä (toisen luota hipsin klo 7:00 vaivihkaa pois, ei mitään hajua kuka tai mikä tyyppi oli)(btw, en edelleenkään muka harrasta yhden illan juttuja), eli viiniä on virrannut enemmän kuin vettä Niagaran putouksessa keskimäärin minuutissa. Onneksi nämä dokaushommat loppuvat tähän, koska nyt alkaa uusi elämä! Alan treenaamaan, katsomaan rahojeni perään, rauhotun ja aikuistun.

Kyllä, olen vitsikkäällä tuulella näin maanantaisin!

Totta puhuakseni minulla on mennyt aivan liian lujaa sen jälkeen, kun olen eronnut Mun Kielletystä. En tiedä olenko kertonut ikinä, mutta minulla on aina välillä vähän kutinoita tulevasta. Ja nyt mulla on alkanut olemaan sellainen olo, et tää mun hillitön bileputki tuntuu joltain eräänlaiselta loppukiriltä johonkin. En tiedä mihin ja kauan tätä kestää, mutta todellakin lähden tulevanakin perjantaina kello 14 aftereille, jos siltä tuntuu, koska YOLO!

Ihanaa viikkoa kaikille, karatkaa tänään(kin) töistä ajoissa, koska tuolla on ihana ilma!

tiistai 29. heinäkuuta 2014

Sekaisin ku seinäkello

Oikeesti. Voisko joku tehdä mulle lobotomian tai irrottaa mun aivot? Tää on raskasta olla minä.

Mua edelleen ahdistaa viikonlopun tapaus, vaikka se on tosi kiva ja näin. Mulla tulee kyyneleet aina silmiin ku mietinki sitä. En tajua miks oon näin paskana et oon yhtäkkii käyny duunaan jotain miestä?

No.

Mut.

Sit.

Tapasin eilen yhden tyypin kenet oon nähny pari kertaa aina aika huonossa jamassa (darrassa ja/tai maailman väsyneimpänä). Nähtiin siis kunnolla ja käytiin melkein ns. treffeillä ja meillä oli aivan överihauskaa. Tyyppi on komee, menestyny ja todella rento. Ja nyt oon yhtäkkii rakastunu siihen. Oon koko aamun vaan miettiny sitä ja kattellu sen kuvia. Mun mahassa on perhosia ja ruokahalu on kadoksissa.

Kyllä. Odotan innolla itsekin kuka huomenna on mun elämäni valo ja numero uno.

perjantai 30. toukokuuta 2014

Jos kaksi heilaa helatorstaina, niin kymmenen koko kesänä!

Sen pidemmittä puheitta ja asioita hienostelematta, mulla menee lujaa. Siitä kertoo esimerkiksi se, että minulla on tällä viikolla ollut neljänä päivänä viidestä krapula ja olen n*ssinut alle kuuden tunnin sisällä kahta eri miestä (viiden päivän sisällä kolmea eri tapausta).

Lisäksi Maailman Ihanin on muuttamassa kanssani samaan kaupunkiin. Sit on yksi toinen kiva ja sit on myös tapaukset kolme ja neljä.
Sanotaanko näin, et jopa mua itseäni jännittää mitä tästä kesästä tulee!

Edit: Ai niin tää työpaikan Söpöläinen. Se on maailman paras ja hauskin tyyppi, mut meidän välit on harmittavan kaverilliset enkä tunne minkäänlaista vetovoimaa häntä kohtaan! Buu. Mut ei se mitään, koska tapaukset yksi, kaksi, kolme, neljä ja viisi kompensoi tätä ihan hyvin.

maanantai 14. huhtikuuta 2014

Oi jumalauta!

hangover remedies


Mahtavaa alkavaa viikkoa! <3

perjantai 11. lokakuuta 2013

!!!!!!!!

Paras vuosi ever? Hell yeah!!!

Voi jukra mitä menoa taas viime aikoina on ollut. Mulla on niin pirusti juoruja, etten tiedä mistä aloittaa. Mul on kaks pääjuoruilun aiheutta ja ne on Potentiaalinen sekä Mun Kielletty.

Oon nyt koittanut kirjottaa tätä juttua pari päivää, mutta tarina on niin monimutkainen ja täynnä meheviä juonenkäänteitä (tarina sisältää mm. mustasukkaisuutta, draamaa, hellyyttä, intohimoa, salaisia katseita, kiellettyjä tunteita ja suunnatonta kaipuuta), et kerron ranskalaisilla viivoilla pisteillä asiat ja jätän ehkä kaikkien aikojen yllättävimmän ja parhaimman viikonlopun erikoiset käänteet omaan tietooni. Mutta tässä lyhykäisyydessään:
  • Kuten uhosin niin panin Potentiaalista viime viikonloppuna huolimatta siitä, että hän nykyään periaatteessa seurustelee (veikkaan laastarisuhdetta mun jälkeen, koska juttu kuullosti niin tylsältä ja se muija oli todella tasoton! Potentiaalinen itse jopa myönti, että se on tylsä ja kuivahko juttu.). Meillä oli superihana yö yhdessä ja mun mielestä oltiin molemmat ansaittu tommonen hairahdus. Ja saatettiin paljastaa tää meidän suhde koko maailmalle melko herkällä kohtaamisella yössä.
  • Juttelin viime yönä johonkin kolmeen asti TAAS Mun Kielletyn kanssa. Se on aika ihana.
  • Viestittelen myös pikkutuhmia Potentiaalisen kanssa. Sekin on "ihan ok".
Myös muut pojat viestittelee mulle jatkuvasti, mut ne ei ole tässä tarinassa pääasiassa (ainakaan vielä). Jaksan innostua vain Mun Kielletystä. Ja ehkä vähän Potentiaalisesta. Meillä on kuitenkin melko pitkä ja vaikuttava menneisyys, et kai on ihan ok kaivata toista?

P.S. Ai niin, saatoin buukata hmmhmmhmm-ajan "Maailman Ihanimman" kans ens viikolle, mut katsoo nyt kiinnostaako nähdä mieluummin vaikka esimerkiks Mun Kiellettyä.

P.P.S. Ja myös Eräs Tapaus Kaukaa Menneisyydestä on nostanut taas päätään ja olen rikkonut pelkällä olemassa olollani hänen parisuhteen. Ohops!

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

HIEMAN NOLO(N)A

Siis ihan vittu oikeesti. Täällä on maailman noloin lortto VITTU MORO!

Joudun ehkä muuttamaan maasta. Ja lopettaa alkoholin käytön (ihan vaan siks et housut alkaa kiristään).

Oon sanoissani tosi taffi, raffi, epäkorrekti ja kaikkea mahdollista, heitän vitun huonoa rasistista läppää halutessani. Ja eilenhän halusin ja hieman huonossa seurassa. Nyt oon koko aamun laittanut anteekspyyntöviestejä suuntaan jos toiseenki ja en oo saanu niihin mitään vastakaikua. Luultavasti joudun nyt poistuun maasta, vaihtaan henkilöllisyyttäni ja tekeen totaalisen muodon muutoksen, jotta elämä voisi edes jollain tasolla jatkua tän kropan sisällä.

Tämä kaikki johtuu siis tietenkin miehestä, jota panin läpällä viikko sitten. Tämä läppä ei enää naurattanut tällä viikolla, kun huomasin ettei se itke mun perään kuten yleensä miehet tekee. Ei tarvii varmaan erikseen kertoo, et se ei oo laittanu yhtään mitään viestiä mulle tän viikon aikana. Tein tästä mainion kriisin pääni sisällä ja eilen(kin) darraillessa avauduin mun kavereille, kuinka vitun rakastunut oon tähän herra Läppään, kun se ei haluakaan mua. No... Koitettiin kaikki päästä asiasta yli illan aikana juomalla ihan vitusti liikaa ja tanssimalla pöydillä. Kaikki meni siihen asti hyvin, kunnes baarin jälkeen törmäsin tähän jäbään ja sen pariin kaveriin. Heitin niille hieman huppelissa todella huonoa läpändeerusta ja he eivät oikein pitäneet siitä. Sit alkoi kauhea väittely aiheesta X ja mun huumorintajusta ja loppuhuipentumana huudan ehkä täysillä tälle Läpälle, et mikä sen ongelma on, kun ei lämpee muhun.

Öö? MITÄ VITTUA OIKEESTI? Missä vaiheessa musta tuli tällänen skitsomuija? (Voin kertoo, tän viikon aikana. Oon lohduttanut itseäni esimerkiksi syömässä suklaata hyvin paljon pahaan olooni.) Voin hokea tällä hetkellä ainoastaan vittua. Mun pitää tsempata mun elämän kans ihan just! Avaan matkalaukkuni ja alan suunnittelemaan pakoa mahdollisimman kauas, morjes!

P.S. Ja mul on ollut myös kaikkea pientä sutinaa muihinki suuntiin, mut mua on ylläri kiinnostanu tää Läppä. Toivottavasti en oo mokannut niitä juttuja. Tarviin ehkä lohduttajan itselleni.

maanantai 23. syyskuuta 2013

Läpällä annoin

HUOM! Tekstiä ei ole oikoluettu, joten se sisältää hyvin paljon kirjoitus- ja kielioppivirheitä, teksti ei millään tapaa ole selkää tai normaalilla järjen juoksulla ymmärrettävää. Eli jos hukkasit pointin jossain kohtaa, niin ei hätää, sitä ei luultavasti edes ollut siinä. Kiitos ja anteeski!

Tsihtsihtsihtsih, mulla on jotain kerrottavaa. Meitsi lorttoili viikonloppuna todella mauttomasti ja mm. panin "läpällä" erästä miespuolista henkilöä. Mutta mulla oli hyvä syy ja se alkaa perjantaista (tai no oikeastaan koko viime viikosta. Mun esimies on mulkku ja luulemani unelmaduuni on kaikkea muuta kun unelmaa. Tarviin uuden duunin asap, etten nolaa itseäni työpiireissä saamalla jäätäviä raivareita ja polttamalla joka hiton sillan takanani.)...

Perjantaina syystä tai toisesta oli pakko päästä "ihan vaan yksille", eli coolisti haluttiin käydä tsekkaan miestarjonta. Ja sitähän ei ollut, joten häntä koipien välissä hoipertelin parin jälkeen kotiin hyvissä ajoin.

Tuli lauantai. Edellinen ilta tuntui yllättävän paljon vanhuksen sielussa, sydämessä ja silmäpusseissa, mutta lenkin jälkeen elämä alkoi voittamaan ja (luojalle kiitos nukuin pienet parin-kolmen tunnin päikkärit) todella yllättävänä suunnitelmana meillä oli baarit ja miesten kaataminen. Sheivattiin, puunattiin, kiharrettiin ja käherrettiin niin perkeleesti, keksittiin jokaiselle alter egot ja lähdettiin munankuvat verkkokalvoilla etkopaikkaa kohti. Siellä oli semisti porukkaa, hyvää musiikkia ja halpaa juomaa (ilmaista). Sinne tuli pari tuttua tyyppiä ja niiden seurueessa oli yks tosi söpö, mut mielettömän hiljainen, ujo ja vihaisen oloinen jantteri, joten annoin asian olla ja keskityin tuoppiini. Lähdettiin omalla porukalla baariin, joka oli aika floppi, mutta reivasimme tappiin asti pakosta, koska mun kaverin oli pakko nähdä yks mies. Se oli tavannu edellisenä viikonloppuna tän tyypin ja käynyt sen kanssa treffeillä nyt pari kertaa, joten tää jantteri liittyi meidän porukkaan, kun lähdettiin syömään. Mulla synkkas tän jätkän kans aivan mielettömän hyvin ja mun kaveri jäi niin ulkopuoliseksi, että melkein hävetti. Mutta minkäs teet, nätti ulkokuori, mut sisältä vähän liianki simppeli (kai kaverista saa sanoo näin? Se on ihana tyttö, mutta jotkut elää vähän hattarassa...). (TÄSSÄ KOHTAA HUKKASIN POINTIN, MUT TÄSSÄ OLI SE. JOSSAIN... AIVAN VARMASTI OLI.) Noh, tämän kanssa en sentään mitään alkanut säätämään, vaan kun olin toivottanut tälle eräälle pariskunnalle hyvää yötä ja seksiä, pirisi puhelin jatkojen merkiksi. Mietin nanosekunnin lähdenkö sinne, mutta yksinäinen sänky vs. jatkot... Tarviiko edes perustella?

No, saavuttiin toisen yhden kaverin kanssa jatkopaikalle ja siellä oli vähintäänkin mielenkiintoinen meininki. Tarjolla oli viskiä ja raavaita miehiä. Ja tämä ujo ja vihainen jantteri. En jaksanut söpöstä ulkokuoresta huolimatta kiinnittää häneen sen enempää huomiota, koska ajattelin hänen olevan aivan täysi kusipää. Kuitenkin siinä kellon käydessä ja porukan tullessa enemmän ja enemmän sekaisin huomasin juttelevani hänen kanssa niitä näitä (ja saatettiin sohvalla olla saman viltin alla, oops) ja hän vaikuttikin todella symppikseltä tyypiltä (jossa oli pelottavan paljon samoja piirteitä kun minussa!). Mun mielestä meidän välit ei olleet mitenkään seksuaalisjännitteiset siitä huolimatta että hän saattoi hieroa jalkojani, vaan juteltiin kaikista normaaleista asioista normaalisti (kerroin esimerkiksi, että minun teki mieli karkkia). Jossain vaiheessa huomattiin et muutama tyyppi on sammunut totaalisen näyttävästi keskelle lattiaa, yksi pariskunta oli lähes esileikit jo suorittaneet ja WHAT?? Hänellä oli kuulemma kotona karkkia ja että meidän pitäisi antaa tälle rakastuneelle pariskunnalle "oma aikansa". Hetken siinä vastustelin, koska kutsu oli niiiiiin läpi näkyvä, mutta päätin lähteä silti, koska muutakaan tekemistä minulla ei siihen aikaan aamusta ollut.

Menimme hänen luokse ja hän alkoi vähän lämmittelemään minua. Ja ainoa ajatus mikä päässäni oli, että ei hitto, ei mun tee mieli panna söpöä, koska en TUNNE sitä kunnolla. MITÄ VITTUA? Koitin sanoa hänelle, etten harrasta yhden illan juttuja, mutta edellisestä seksikerrastani on yli kuukausi, joten suostuin lopulta avaamaan haarani huvin vuoksi ja urheilun kannalta. Koko seksin ajan mietin vähän tylsistyneenä, että milloinkohan tämä loppuu. En pystynyt rentoutumaan eikä se tuntunut juuri mitään ja aloin mennä paniikkiin, että mikä mua vaivaa kun muna ei kelpaa. Musta on ilmeisesti tullut vanha, koska haluan tuntea tyypin ja kaiken lisäksi pitää hänestä. Byhyy! Lähden hyvin nopeasti aktin jälkeen pois sieltä ja hän puhui jotain seuraavasta kerrasta ja aamiaisesta, kun pamautin oven kiinni perässäni. Hain yhden frendin pois jatkoilta, mentin ostamaan freeseinä kiskalta hermoröökiä ja painuttiin yhdessä nukkumaan (söpöä!). Kun päivämmällä herättiin niin päätin semipöhnässä laittaa tänne läppäpanolleni viestiä, et sitä luvattua aamiaista kaivataan täällä nyt ja siltä tuli aika nihkeä vastaus. Laitoin vielä uuden viestin ja taas aika nihkeä vastaus. Ja kuten arvata saattaa, totta kai siinä vaiheessa mielenkiintoni heräsi ja olin ihan vaivoissani "miksei se ookkaan kiinnostunut musta, vaikka niin aluks väitti??? APUAPAUPUAAPUA!", vaikka itse olin mennyt panemaan häntä paremman puutteessa. Hienoa olla nainen! Joten nyt olen korviani myöten ihastunut tähän tyyppiin ja mua vituttaa miksei se laita mulle mitään viestiä.

Niin! Oon nukkunut näiden jatkojen jälkeen yhteensä about 5 tuntia, et taidan ottaa pienet päikkärit, jos mun ihastus menis vaikka sillä aikaa ohi. Tai jos se laittais vaik jotain viestiä mulle sillä aikaa? <3

maanantai 19. elokuuta 2013

Että sellainen viikonloppu.

Kosteaa, kosteaa ja vähän vielä enemmän kosteaa. Onneksi päätän vetää vuosisadan kännit juuri silloin, kun pleissit on täynnä komeitä miehiä ja JOTKA ON TULLUT POKAILEMAAN MUA, mutta häipyneet paikalta huomattuaan mun humalatilan (olen esimerkiksi näyttänyt pari tankotanssiliikettä spårassa... Itseni mukaan lukien en tiennyt, että osaan sellaisia.). Mutta hauskaa oli (ainakin muilla) ja oon takaisin niin sanotusti back to business parin vuoden koomailun jälkeen. Potentiaalinen who?

Tänään enää ei olekaan ollut niin hauskaa. Just ja just selvisin töihin joskus lähempänä puolta päivää ja lähdin pois sieltä aika vähän jälkeen puolen päivän. Mutta sallittaneen tämä minulle, oon ihan vaan muutaman ylityötunnin paukuttanut parin viime viikon aikana. Joka luultavasti selittänee mun humalatilatkin.

Anyway, anygay, Potentiaalisen dumppaaminen on saanut mussa heräämään villin sinkun ja aion vetää menemään haarat levällään pitkin maita ja mantuja tästä lähtien. Jeij! Ei vaine, mutta alan deittaileen ja flirttailemaan miehille kunnolla. Heti sen jälkeen, kun tää darra helpottaa. Eli ei kovin pian.

sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Sinkun normaali viikonloppu vol. 3

Voi vittu ampukaa mut! Mä häpeen! En voi liikkua edes pimeällä ulkona.

Periaatteessa eilinen oli menestys, vaikka kenelläkään ei ole sen suurempia muistikuvia (paitsi oon juonut 10+ tequilaa, ehkä 12-14 on todellinen määrä), kaikki on elossa, tavarat oikeilla omistajilla ja sillai... Paitsi... Oon tunnettu todella huonosta ja mustasta sarkastisesta huumorista. Ja valitettavasti kaikki ei sitä tajua, koska nytkin mun puhelimeen paukkuu ihan kamalia viestejä joiltain nuorilta pojilta, joille oon vähän heittänyt sitä kuuluisaa läpänderiä eilen. Eikä ne tajunnu, et ne mun jutut oli vaan vitsejä. Härskejä vitsejä.

Hienointa tässä on se, etten edes muista miltä nää hemmot näyttää, niin en osaa edes pakoilla niitä seuraavalla kerralla. Jos nyt jotain positiivista tästä pitää etsiä, heräsin sentään ylhäisessä yksinäisyydessäni omasta sängystä.

Joo. Menen takaisin peiton alle piiloon tota sika hienoa ilmaa. Heippa!
Note to self: Kerro niitä huonoja vitsejä vaan niille kavereille. Tai peilikuvallesi, se ainakin nauraa niille!

keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Apua vol. 666

UUUUUUUUUUUUUUUUAUAUAAUAUUUAUUAAAAARRRRARRGRGRGRRGRGRGRRGGGGGGGHHH!!!!!!!
Mitä helvettiä taas mun päässä on oikein liikkunut (totuuden nimissä: muutama tuopillinen ja pari shotillista, ei siis missään tapauksessa selvää järkeä tai aivosoluja). Laitoin siis yöllä mun Kielletylle FB:ssä (siellä kirotussa paikassa) Friend requestin (en keksi tässä paniikissa ja darrassa mikä se on suomeksi). Siis miksi? Miten tämä asia selitetään nyt vaikka Potentiaaliselle? Ei varmaan tarvii paljoa selitellä tai puhua sille miehelle tämän jälkeen...

Tai mikä hirveintä, entä jos se ei hyväksykkään sitä?

Apua.  

Apua.

Sanoinko jo apua?

P.S. Tiistai on klassisen kaunis päivä lähteä ryyppäämään. Suosittelen vilpittömästi.

torstai 7. helmikuuta 2013

He came, he patted, he loved.

Ihana huomata aamulla, että olen yöllä onnistunut tekemään jonkun kännipäivityksen tänne. Pisteet minulle, oli aikamoinen saavutus tehdä yhtään mitään siinä humalatilassa. Enkä ole varma ketä olen tuohon aikaan yöstä rakastanut... Ok, tiedänpäs. Mutta myönnän tämän asian ääneen vain kuolleen ruumiini ylitse.

Mutta eiliseen. Kärsin vielä eilenkin elämäni pahimmasta krapulasta, jonka hommasin itselleni viime viikolla (ai mikä vanhuus?) ja piti käydä vain syömässä. Jep. Lopulta sitä on reivattu kuin viimeistä päivää, muun muassa otettu tanssikisoja kääpiön kanssa, juotu tequilaa (tyylillä: suola-shotti-toinen shotti-sitruuna. Suosittelen lämpimästi!), tanssittu lisää, juotu vielä vähän lisää ja lopulta pidettu kaverit kutreista kiinni, kun se on oksentanut (hahah). Miehiä vilisi siellä täällä, mutta jotenkin erään pari yötä sitten vietetyn yön jälkeen en jaksanut tsiigailla mahdollisia seksipartnereita sen tarkemmin, vaan keskityin omaan napaani ja niihin tequiloihin.

Nyt kuitenkin ajattelin ottaa itseäni niskasta kiinni, avartaa maailmaani ja lähteä katselemaan, mitä lähikaupallani olisi minulle tarjottavana.

P.S. Törmäsin Häneen baarissa. Eikä Hän halunnut puhua minun kanssani. Byhyy!

P.P.S. Uteliaisuuteni voitti ja oli pakko hyväksyä tässä eräs päivä Potentiaalisen innokkaat ja koiranpentumaiset ehdottelut ja katsoa mistä tällä kertaa tuulee. Herra tuli, paijasi (asia, mihin hän ei ole koskaan ennen suostunut), hieroi (tarvitseeko mainita, ettei tähänkään), kehui kroppaani (tässä vaiheessa ilmoitin, että kyllä minä annan ihan muutenkin), piti koko yön tiukassa syleilyssä, unissaan silitteli ja piti kädestäni kiinni (vai olikohan se toisinpäin, hups!?) ja too much information Niistä huolimatta hänelle ei riittänyt pelkkä blow job... Aamulla hän vielä pörrötteli tovin hiuksiani ja jutteli niitä näitä mukavia. Jäin suu auki katselemaan herran loittonevaa selkää. Kysyn yhä ja edelleen, että mitä vittua? Been there and done that like a million times, olen varautunut nyt siihen, että kaikesta huolimatta en kuule hänestä välttämättä mitään viikkoon, kahteen tai kuukauteen...

perjantai 25. tammikuuta 2013

The end

On vähän sellainen kutina eräässä paikassa, että minun ja Maailman Ihanimman juttu oli tässä. Kiitos ja näkemiin!

maanantai 3. joulukuuta 2012

Dream Team

Voi elämä tätä vapinan ja hikoilun määrään. Mutta kyllä tämä tästä, eikö vain?

Eilinen meni hyvin pitkälti meditoidessa ja mietiskellessä vaaka-asennossa sängyn pohjalla hokien samalla alla olevaa mantraa (kiinnostuneille tiedoksi, olen sen ihan itse kehittänyt ja sitä saa vapaasti käyttään, kunhan muistaa välillä huudahtaa "Kunnia Filipalle!").

"Hengitä sisään ja ulos. Sisään ja ulos. Pidätä oksennusta. Koita hengittää varovasti joko sisään tai ulos. Pidätä vielä hetki oksennusta. Ota pieni huikka raitista krapulamakuhuoneen ilmaa keuhkoihisi. Jne."

Olen siis ollut baarissa, onneksi hyvin nopeasti vain sillä siellä kokoontui Filipan lähes täysijäseninen Dream Team. Eli siellä on ollut ainakin Potentiaalinen. Ja Potentiaalisen BFF. Ja Hän. Ja vissiin YYWTF. Ja pari muutakin urpoa ja keijoa, joista en sen kummemmin jaksa kertoa. Mikä onni, ettei kukaan näistä ole nähnyt minua. Tai minä heitä. Mitäs muuta? Rystyseni on veressä. Kyynärpäässä haava. Pari meikkisivellintä kadonnut (oonko nyt hemmetti mennyt "korjailemaan" meikkiä semmoisessa kunnossa? Tämä on aina hyvä juttu, mikä lämmittää ainakin kanssajuhlijoiden mieltä). Paita kadonnut (villapaita, en oo sentään rintsikat päällä viilettänyt meneen. Kai...).

Mutta jotain positiivistakin voidaan keksimällä keksiä. Rahaa minulla on mennyt pyöreät nolla euroa (myydäänkö jossain "I love Ilmainen viina"-paitoja?). Ja muilla on mennyt vielä lujempaa, mitä minulla (HAH!). Eli krapula ja pieni piilevä morkkis, menkää pois. Oon ollut hauska ja viehättävä koko illan!

Ihanaa viikkoa, tästä on yksi suunta ja se on Alkoon! viikonloppuun! jonnekin!

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

TADAA!

No niin. Tulihan se sieltä. Ensimmäinen ihan kunnon ja virallinen yhden yön juttu sitten vuoden 2007.

Kaikkiahan kiinnostaa, miten tällaiseen ihmeeseen päädyttiin, joten tässä nopea kertaus illasta (niistä osista mitä muistan tai olen saanut muilta kuulla) tulee, olkaa hyvät.

Suunnitelmissa aluksi oli hengailua ja tipatonta (tässä vaiheessa haluaisin kyseenalaistaa sanonnan "hyvin suunniteltu on puoliksi tehty"). Eksyttiin jostain kumman syystä kuitenkin Alkoon ja otettiin Ellun ja Annen tyyliin erinäisiä juomia reilulla kädellä matkaamme. "Kyllähän nää säilyy, jos nää ei mee..." Olen tutkinut asiaa pidemmän aikaa ja voin kertoa, että ei ne alkoholijuomat säily. Oikeasti! Joimme sivistyneesti viiniä. Joimme sivistyneesti skumppaa. Joimme sivistyneesti (huomio, huomio, viinilaseista!) kossua (raakana, kuten hienot naiset tekee). Tämän jälkeen katsoimme näyttävämme niin helvetin hyviltä, että pakko lähteä käymään ihan nopeasti vaan ulkona...

Lopputulos oli se, että olen juonut baarissa tequilaa pilkkuun asti ja olin raahannu komean uroksen viereeni nukkumaan. Aamulla oli hieman noloa lausua maagiset sanat: Anteeksi, kuka olet ja mitä teet täällä?

Kävi ilmi, että olemme nähneet baarissa. Hengailleet siellä pitkät tovit kahdestaan. Olen juonut tequilaa. Ja olen juonut lisää tequilaa. Olen tanssinut (voi vittu!). Ja lopulta raahannut hänet kotiin.

Että sillai. En pysty krapulaltani enempää tarinoimaan, mutta oli pakko jakaa tämä melko historiallinen asia muidenkin kanssa.

P.S. Ensi viikolla ajattelin olla sekä Maailman Ihaninmman että Potentiaalisen kanssa sillai. Olenko lutka vai lutka?

sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Krapula

Voi luoja tätä krapulan määrää. Note to self: ei tarvitse juoda ämpärikaupalla sitä viinaa.

Yön saldona oli yksi känniviesti. Potentiaaliselta. Menin paljastamaan eräälle hyvälle kaveripojalleni, kenen kanssa minulla on ollut tässä jo melkein vuodenpäivät seksisuhde. Kaveripoikani oli hieman järkyttynyt tiedosta. Hitto sitä miestä.

Maailman Ihanin. Awww! Näin häntä yhden yön verran (aikuismaisista maanantai-illan hajoiluista huolimatta, adult pointsit mulle) ja meillä oli aika söpöä yhdessä. Pussailtiin, halailtiin ja pantiin. Saatan olla ihastunut häneen ja saatan nähdä häntä ensi viikollakin.

Mutta. En tiedä mitä tekisin Potentiaalisen kanssa. Toisaalta tekisi mieli pitää hänet kuvioissa mukana, mutta toisaalta taas ei. Onko järkeä sekoilla kahden kanssa, etenkin kun kivempi poika on vähän sitä mieltä, ettei muut miehet ole hyvä juttu (no kenen mielestä ne olis?). No ei ole, ainoa mutta tässä on minun ja Maailman Ihanimman välimatka. Byhyy.

Ei tästä tule nyt mitään. Ajattelin kirjoittaa ja kertoa kaikkia hurjia asioita, mitä on tapahtunut, mutta nyt ei juttu luista.

Palataan paremmalla hapella!

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Wild, wild west walking

Huh, nyt on pantu taas siihen malliin, että seuraava viikko kävellään villin lännen tyyliin.

En jaksa puhelimella seikkaperäisempää selostusta tehdä aktien määristä, käytetyistä asennoista tai lausutuista sanoista, mutta luulen meidän välillä olevan jotain enemmänkin, kuin pelkkää jäätävän hyvää seksiä.

Tästä on hyvä jatkaa viikkoa eteenpäin, eikö?

lauantai 22. syyskuuta 2012

TOO MUCH INFORMATION!!

Oh lord. Nyt tulee varmasti liikaa tietoa, mutta kerron silti eilisestä...

Tapasin Maailman Ihanimman. Hän on niiin ihana, etten pysty hengittämään. Kuka voisi olla rakastamatta miestä, jolle ei mahdu normaali kokoiset kondomit tai kun olet lähdössä ja laittamassa kenkiäsi jalkaan, tulee hän taaksesi, riisuu kyselemättä housusi ja ottaa vielä kerran sinut takaapäin eteisen peiliä vasten?

Anteeksi pehmopornotarina, mutta hän on maailman paras ja maailman ihanin ja haluan muidenkin tietävän sen!

maanantai 30. heinäkuuta 2012

Panoa ja kännipuheluita.

Uitan päätäni kahvikupissaämpärissä ja koitan saada itseni työvireeseen. Kumma sinäänsä tällaisen viikonlopun jälkeen.

Pikakelaus torstaista tähän päivään: ensin oli panemista, sitten vähän lisää panemista, skumppa poksahti auki ja pari päivää enemmän ja vähemmän kosteissa tunnelmissa. Kännipuheluita...

Näin siis Maailman Ihaninta, mutta en tiedä onko hän enää Maailman Ihanin. Tulimme hyvin toimeen ja seksi luisti kuin rasvattu, mutta hän on juuri eronnut ja välissämme on pari sataa kilometriä... En stressaa asiasta, ainakin panemme taas, kun olen niillä huudeilla käymässä. Voisin pienen ylistyskirjoituksen tehdä hänen munasta ja taidoistaan? Olen niiiiin puhki nussittu!

Ja kännipuhelut...? Ne tulivat herra Potentiaaliselta. Selviteltiin vähän välejämme. Kaikki hyvin sillä saraa ja voidaan jatkaa seksisuhdettamme, jos vain haluan. Ehkä haluan, ehkä en.

Huoh! Nyt pitäisi kaivaa jostain energiaa jaksaa puskea töitä ainakin pari viikkoa niska limassa. We rock!

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Saanko esitellä: Maailman Ihanin!

Öö? Miten elämä osaa järjestelläkään tällaisia asioita?

Viikonloppuna, (kun olin jo niin so over Potentiaalisesta ja) viettämässä pitkää viikonloppua vanhojen ja rakkaiden ystävien kanssa, alkoi tapahtumaan. Tai oikeastaan viikonlopun loppupuolella. Kun kaikki hauskuus oli ohi ja makasin ystäväni kainalossa piilottelemassa maailmaa kuola poskella valuen ja tukka paskaisena (for real, se oli aivan kauhea). Miespuolisen ystäväni asuntoon asteli jotain maailman ihaninta. Ne silmät. Ja se hymy! Kähisin sohvan pohjalta tervehdyksen ja pahoittelun samaan hengenvetoon, että saatan voida vähän pahoin. Vastaukseksi sain maailman ihanimman hymyn (hänen kommenttia en kuullut sen enkelikuoron keskeltä, valitettavasti).

Jos joku joskus on sanonut kemiasta tai siitä, että tietää haluavansa jonkun, niin kyllä siskot ja veljet! Se on totta ja se on olemassa ja sen tietää kun se tapahtuu!

Ystäväni katselivat ihmeissään meidän leikkejä, vitsejä ja kemiaa. Oikeasti, hän alkoi heti silittelemään jalkojani ja piti niitä sylissään. Olen aina tullut hyvin juttuun poikien kanssa eikä se ollut uusi juttu siellä olleille ystävilleni, mutta silti kaikilla oli pieni ajatuskupla pään päällä, missä luki "WTF Filippa?".

Porukka alkoi valumaan nukkumaan kuka minnekin. Filippa ja Maailman Ihanin jäivät katselemaa televisiota kahdestaan (varoituksen sana, nyt alkaa pehmoporno). Nuokuimme sohvalla solmussa varpaat toistemme suussa silitellen ja hieroen toisiamme asiallisesti (tai no voiko olla asiallista hierontaa, jos on tuntenut toisen noin kolme (3) tuntia?). Pikkuhiljaa hänen kätensä alkoivat tehdä isompia liikkeitä ja vaellella alueilla, joissa ne eivät vielä olleet käyneet. Hitaasti, mutta varmasti molempien kädet lähestyivät haaroja ja hengitys oli sen mukaista (täytyykö mainita se, että siellä nukkui muitakin kuin me?). Ja siinä, koko seurakunnan läsnäollessa, sain ensin aivan mielettömän mahtavan sormihoitelun, jonka jälkee hän vielä tuli sisääni ja pani niin hiljaa kuin pystyi aivan jäätävän kokoisella vehkeellään (Jumalalle kiitos siitä, kiitos. KIITOS!).

Loppuyön juttelimme ja naureskelimme ja pussailimme ja halailimme! Mietittiin kuinka kaikki oli niin helppoa ja hyvän tuntuista - luonnollista (totta kai panet selvinpäin jotain tyyppiä, kenet olet tuntenut pari tuntia). Minun täytyi rynnätä ennen kukonlaulua töihin ja pienen silittelyn jälkeen suljin oven raskainmielin perässä. Emme asu samassa kaupungissa. Mutta mutta näemme taas torstaina. Ja sunnuntaina.

Maailman ihanin on aivan maailman ihanin! Olemme pitäneet yhteyttä tiiviisti sunnuntain jälkeen ja kaikki tuntuu niin normaalilta ja ihanalta ja mahtavalta.

Herran jumala olen kiittänyt luojaani, että Potentiaalinen meni kusemaan meidän jutun ja lähdin tonne viikonlopuksi ja näin Maailman Ihanimman! Kiitos, kiitos, kiitos!

Ja mikä parasta, juuri kun olin saanut aivan ihanan viestin tänään Maailman Ihanimmalta, päättää Potentiaalinen nostaa päänsä pensaasta ja laittaa asioita selvittävän viestin. Johon tietysti vastasin maailman cooleiten ja Potentiaalinen tunsi itsensä niin luuseriksi!

Oi vitsi, elämä on ihanaa ja haluan pian lisää kertoa pieniä pehmopornotarinoita tänne!

P.S. Saatan vieläkin olla humalassa viikonlopusta!

tiistai 24. huhtikuuta 2012

MÄ HÄPEEN

Rakas entiseni, Hän, oli mennyt viikonloppuna taas rähisemään Potentiaalisen BFF:lle (muistinvirkistämiseksi tässä edellinen kerta). Tarina ei kuitenkaan kerro, että mitä... Ja ehkä ihan hyvä niin, koska nolottaa jo ihan tarpeeksi pelkkä tieto siitä.

Oi vittu mä häpeen. En kestä!

Unohdin kertoa viikonlopusta sen, että suoritimme pienen pako-operaation sunnuntain puolella. Olimme juuri lähdössä paikassa X pois, kun Hän ystävineen ilmestyy kuin taikaiskusta (tai vittu pieru Saharasta) samaan paikkaan. Kukaan ei jaksanut minkäälaista välikohtausta siinä vaiheessa ja ainoa vaihtoehtomme oli paeta. Siinä sitten ryömittiin pöytien alta, roikuttiin kattokruunuissa, piilouduttiin viherkasvien sisään, mentiin miesten ja naisten vessan kautta henkilökunnan tilojen lainaten takaovesta ulos, mistä laskeuduin köydellä piskuiselle takakujalle, jossa odotti pakoautoni. Noin suunnilleen se meni, yhtään liioittelematta. Tämä kaikki tapahtui tietysti musta ihoa myötäilevä nahkapuku päällä, mitä käytän ainoastaan äärimmäisissä takaa-ajotilanteissa.

En sitten tiedä oliko poistumisemme kuitenkaan niin huomaamaton vai mitä, sillä Hän oli muistanut minua epämääräisellä viestillä myöhemmin samana yönä.

Myydään Annetaan yksi nolo, sekopää entinen poikaystävä hyvään kotiin. Sisäsiisti (noin yleensä), rokotukset kunnossa, luovutusikäinen (ollut jo pidemmän aikaa).

Että sellaista, ei mulla muuta. Ihanaa tiistaita! Love is in the air.