Kauhee jano.

On taas se aika viikosta, kun on aika ripittäytyä. Ripittäydyn oikeastaan siitä, että mitään ripitettävää ei suuremmin ole. Viime viikko oli yllättävän rauhallinen (toim. huom. minun mittapuulla). Yksi päivä dokaamista, muutama urheilusuoritus, n*ssittuja miehiä 1kpl. Melkein tekisi mieli julistaa itseni aikuiseksi vihdoin.

Haters gonna hate me again, 'cause... Olen tapani mukaan kääntänyt kelkan ja tällä hetkellä elämässäni on aivan eri mies ns. ykkössijalla, kuin mitä pari viikkoa sitten. Mutta mielestäni olen tähän käytännössä syytön, koska elämässäni pyörivät miehet ovat harvinaisen perillä mitä pääni sisällä liikkuu (siittiöitä).

Huvittavinta tässä kaikessa sekoilussa kuitenkin on se, että minun mielessäni pyörii yksi mies, joka vaikuttaa maailman parhaalta ja täydellisimmältä tapaukselta. Minun Kiellettyni nimittäin. UGH! Olen pohdiskellut kyseistä herraa tässä jo useamman viikon ja vertaan kaikkia tapaamiani miehiä häneen; kukaan ei ole hänen vertaisensa. Minua taitaa perjantai-illan lisäksi janottaa myös vähän vanha suola. Mitähän tää oikeasti on, osaako joku tulkita mua?

I'm so strong.

Niin.

Kyllästyminen

Mua taas kyllästyttää kaikki mun ympärillä pyörivät miehet siinä mielessä. Kieltäydyin viime viikolla seksistäkin kokonaan. Haluaisin nyt vähän uutta sutinaa, mutta edes paras ystäväni Tinder sellaista tarjoa. Viime kevääseen verrattuna on tapahtunut suuri inflaatio siellä olevien miesten suhteen, Jormat ja Sepot ovat vallanneet senkin sovelletuksen. Odotan sitä, että joku keksii tehdä Eliitti-Tinderin. En odota.

Muutenkin mun elämässä on pieni kriisi. Olen saanut juuri aivan mielettömän duunin, missä mulla on superhyvä palkka, duunikaverit kivoja ja duunitehtävät enemmän tai vähemmän lepposia. Mut mua ei kiinnosta. Tippaakaan. Haluan olla oman elämäni herra ja voi olla, että olen pian yksityisyrittäjä. En tiedä tarkalleen vielä mitä teen tai missä teen, mutta keksin jotain mahtavaa aivan varmasti. Tervetuloa miljoonat, itse määrätyt työajat ja pitkät lomat! <3

Alan kirjoittamaan irtisanoutumislappua. Palataan rakkaat!

Parisuhteessa

Kai tämän voisi jo laskea parisuhteeksi. Jo neljäs päivä putkeen, kun mietiskelen tota yhtä ja vietimmekin taas viime yön yhdessä. Meillä oli eilen jopa pieni söpö kinastelu, kun molemmat halus nähdä ja aikaa ei meinannu löytyä kalentereista. Olin radikaali ja jätin frendit ja terassit puolessa välissä iltaa ja kömmin tän tyypin kainaloon nukkumaan. Onneks hänelläkin on jonkin asteen "sitoutumiskammo" (ts. ei kiire suhteeseen), niin voidaan yhdessä hajoilla meidän ällöttävälle käytökselle ja yhteispäätöksellä pitää breikkejä tapaamisista: "Ei kyl enää nähdä ainakaan enää tän vuorokauden puolella" ja sit seuraavana päivänä noin kello 00.01 juoksemme toistemme syliin. <3 Okei, ei nyt ihan, mutta melkein. Mut saa viedä hoitoon, ihan vapaasti!

Niin. Ja sitten taas tämä yksi aivomato, joka pyörii mielessäni 237, on varsin mauton idiootti. Jota voisin käydä korkeintaan tiukan paikan tullen duunaamassa. Huomaatteko kuinka uskottava olen? Ei vaines. En ymmärrä miksi seksin takia tarvitsee olla vaikea. Saa leikkiä vaikeaa yksinään, mulla on mahdollisuus muihinkin (muuhunkin!) muniin.

Enää "pari" tuntia viikonloppuun. Siitä on tulossa mahtava, suorastaan huikea! Lovelove! <3