Turhautuminen

Äh, olen viime aikoina viettänyt aivan liikaa aikaa yksin (helvetin gradu!) ja pääni on räjähtää ajatuksista. Luojalle kiitos ensi viikosta alkaen palaan "normaaliin" päivärytmiini (töihin <3) ja saan sisältöä elämääni.

En kestä tätä. Potentiaalinen pyörii pääni sisällä ja stalkkaan häntä maanisesti Facebookissa (kiroan Facethefukingbookin helvettiin). Jos olen ihastunut siihen, niin julistan täten ihastumisen olevan perseestä. Missä se kutitteleva olo vatsanpohjassa ja suupielet jatkuvassa hymyssä.

Juttelin eilen hetken aikaa hänen kanssa ja silloinkin vain kiukuttelin hänelle. Tyhmä Filippa, tyhmä, tyhmä!

ÄÄÄRGH! En kestä olla näin neuroottinen ja turhautunut enää. Pois se minusta!

Mene pois!

Pois se minusta, mikä sitten tämä tunne ikinä onkaan. Pois. POIS!

Ihastusta vai kevättä rinnassa?

En tiedä...

Saatan olla ihastunut.

En ole varma.

Olen ollut tässä minun ja Potentiaalisen fyysisessä suhteessa sillä asenteella, että pidetään vain hauskaa ilman tunteita tai mitään muutakaan. Pitänyt visusti omat tunteeni poissa ja ollut kyselemättä Potentiaalisen tulemisista tai menemisistä tai ajatuksista sen enempää.

Nyt tuntuu, että jokin on muuttunut. Enkä osaa sanoa mikä, mutta joku.

Satuttiin äsken Potentiaalisen kanssa samaan aikaan treenaamaan (kesäkunto täältä tullaan!) ja hän katseli minua jotenkin todella oudosti. Ehkä lämpimästi? Hymyili tosi pehmeästi. Ja ne silmät. Kylmä kivinen sydämeni pehmeni aavistuksen ja menin ihan vaikeaksi. NIIN! Filippa ja vaikea eivät mahdu samaan lauseeseen. Minua saattoi aavistuksen myös ujostuttaa eilinen tekstiviesti, missä sanoin haluavani häntä aivan helvetisti.

En tiedä voiko asiaa ottaa häneen kanssaan mitenkään järkevästi puheeksi. Tai että kannattaako se edes. Jos hän ei ole ihastunut minuun, niin parempi pitää tunteet visusti piilossa. Ja en uskalla alkaa ajattelemaan asiaa enempää, ettei tarvitse pettyä.

Päivän kuuma kysymys kuuluu: mistä tietää onko ihastunut? Tai mistä tietää onko poika ihastunut sinuun?

Minua pelottaa ihan oikeasti. Äh, jos vain annan asian olla?


Tilannehan on oikeasti siis se, että jos Potentiaalinen kosisi minua, vastaisin myöntävästi samantien. Ainakin melkein. Mutta olisin valmis miettimään parisuhdetta hänen kanssaan, jos hän vain haluaa. Sano, että se haluaa. Sano, sano!

MÄ HÄPEEN

Rakas entiseni, Hän, oli mennyt viikonloppuna taas rähisemään Potentiaalisen BFF:lle (muistinvirkistämiseksi tässä edellinen kerta). Tarina ei kuitenkaan kerro, että mitä... Ja ehkä ihan hyvä niin, koska nolottaa jo ihan tarpeeksi pelkkä tieto siitä.

Oi vittu mä häpeen. En kestä!

Unohdin kertoa viikonlopusta sen, että suoritimme pienen pako-operaation sunnuntain puolella. Olimme juuri lähdössä paikassa X pois, kun Hän ystävineen ilmestyy kuin taikaiskusta (tai vittu pieru Saharasta) samaan paikkaan. Kukaan ei jaksanut minkäälaista välikohtausta siinä vaiheessa ja ainoa vaihtoehtomme oli paeta. Siinä sitten ryömittiin pöytien alta, roikuttiin kattokruunuissa, piilouduttiin viherkasvien sisään, mentiin miesten ja naisten vessan kautta henkilökunnan tilojen lainaten takaovesta ulos, mistä laskeuduin köydellä piskuiselle takakujalle, jossa odotti pakoautoni. Noin suunnilleen se meni, yhtään liioittelematta. Tämä kaikki tapahtui tietysti musta ihoa myötäilevä nahkapuku päällä, mitä käytän ainoastaan äärimmäisissä takaa-ajotilanteissa.

En sitten tiedä oliko poistumisemme kuitenkaan niin huomaamaton vai mitä, sillä Hän oli muistanut minua epämääräisellä viestillä myöhemmin samana yönä.

Myydään Annetaan yksi nolo, sekopää entinen poikaystävä hyvään kotiin. Sisäsiisti (noin yleensä), rokotukset kunnossa, luovutusikäinen (ollut jo pidemmän aikaa).

Että sellaista, ei mulla muuta. Ihanaa tiistaita! Love is in the air.

Wild night

Kirjoituksen julkaisemisajasta kaikki Sherlockit voivat päätellä jotain lauantai-illastani... Baariin ei ikinä selvitty, käytiin ainoastaan syömässä ja lähdettiin kotiin.

Että siis voi tätä krapulan ja morkkiksen määrää. Pakko lähteä kirkkoon ripittäytymään papille eilisistä synneistä (esimerkiksi varastin pari ranskalaista).

P.S. Manaan Potentiaalisen illaksi tänne. Ja Potentiaalinen tulee, koska hän rakastaa minua. Kiitos.

Back to earth

DIY draama kasvoi huippuunsa torstai-iltana ja tuli eilen ryminällä alas.

Välillä tekee hyvää kriiseillä ja itkeä, niin saa taas palautua takaisin maanpinnalle nauttimaan tästä seesteisestä ja rauhallisesta elämästä, missä kaikki on kivaa. Hähä. 

Eli ei mitään sen suurempaa kerrottavaa. Potentiaalinen on söpö. Höpö. Nöpö. 

Ällöttävää!

P.S. Olen pian lähdössä jonnekin. Pitäkää peukkuja!

DIY draama

Juuri kun pääsin hehkuttamaan, kuinka elämäni on siistiä ja seesteistä ja saan aina seksiä kun haluan fuck buddyltä (lue: Potentiaalinen), niin päätin kehittää iltani iloksi pienen draaman pääni sisällä.

Olen harrastanut seksiä Potentiaalisen kanssa viimeksi perjantaina, siis lähes viikko sitten. Hänellä oli viikonloppuna kauniisti kutsuttuna parin päivän ränni ja sen jälkeen ei ole herunut, eikä edes mitään vihjailua juurikaan siihen suuntaan.

Miksi?

Hän on ollut minulle irl ja erinäisten viestintävälineiden kautta todella mukava ja kultainen sen jälkeen kun paljasti hänelle hänen olevan ainoa fuck buddyni tällä hetkellä (ja ever!). Tänäänki näin hänet julkisella paikalla, sain häneltä todella lämpimiä hymyjä ja hän tuli juttelemaan minulle useaan otteeseen mukavia.

Mutta entä Se Itse Asia? Ei ole paljoa tullut vihjailuja suuntaan eikä toiseen. Hän on hengaillut BFF:n kanssa maanantai-iltana. Ja tiistai-iltana. Ja tänään, keskiviikkoiltana. Saatoin tosin kysyä jonkun asian yhteydessä häneltä todella neitimäisesti, että ottaako tämä BFF häneltä poskeen vai miksi niin tiiviisti hengailevat yhdessä. Hän vastasi, että vain minä saan tehdä sitä. Ja hymyilevä hymiö perään. :) Eli tuskin hän homokaan on.

Mitä vittua? Onko hän viikonloppuna pannut jotain tasotonta lutkaa eikä ole varma onko saanut neljä vai viisi sukupuolitautia? Vai olenko huono, ettei hän halua panna enää? Vai ujostuttaako häntä nyt niin kovasti, ettei uskalla tulla tänne? Vai tuliko hänelle paineita paljastaessani, hänen olevan ainoani tällä hetkellä? Ei kai hän luule, että olen aivan in löööv häneen ja siksi minulla ei ole muita, ja tämän takia pakoilee petipuuhia? Vai tykkääkö hän todellakin viettää kolme iltaa putkeen parhaan ystävänsä kanssa (se on 100% fakta, että he ovat olleet kahdestaan nämä kaikki illat. T:Stalkkeri).

Tilannetta ei yhtään helpota lähestyvä Se Aika Kuusta mikä saa nuppini ihan sekaisin ja itkuherkkyyden nousemaan potenssiin tuhat (1000).

Mitä vittu? MITÄ?

Perus.

Viekää minut hoitoon. Sunnuntaiaamu ja minulla on täysi tohina jo päällä. Pesukone laulaa ja siivoukset ovat aluillaan (ensin kuitenkin ihan vähän dataan...).

En tiedä onko tämä karmaa vai mitä, mutta en osu IKINÄ Potentiaalisen kanssa samaan aikaan ulos. Vuoden sisällä olemme kaksi kertaa olleet samaan aikaan samassa kaupungissa baareilemassa. Eilen oli Potentiaalinen ja minun täytyi syystä ja toisesta jumittaa himassa koko ilta. Syy miksi haluaisin tavata hänet humalassa on se, että hän saisi sanoa suoraan kuinka ihastunut minuun on.

Tilanteemme on ollut käytännössä sama jo viimeiset puoli vuotta. Aavistus pientä hempeilyä ja söpöjen lempinimien keksimistä hänen puoleltaan on alkanut olemaan, mutta muuten pari kertaa viikossa u know what. Sen verran salaista verhoa raotin hänelle pari päivää sitten, kun raukka oli jo parina päivänä kysellyt sivulauseissa minun muista mahdollisista miehistä, että onko niitä ja kuinka paljon. Vastasin totuudenmukaisesti olematta yhtään salaperäinen (damn it), että muita ei ole ja hän vaikutti todella tyytyväiseltä vastaukseen. He loves me.

Niin. Kuten huomataan, edelleenkään elämässäni ei tapahdu mitään erikoista. Ehkä suljen tämän kokonaan. We'll see.

Alive!

Elossa ollaan, kiireet ja mitään tapahtumattomuus on ollut teemana jo pidemmän aikaa.... Kunnes vihdoin ja viimein eilen alkoi tapahtumaan, ainakin jotain pientä.

Noin kello kaksikymmentäyksi (21) saimme idean lähteä baariin. Ja mehän lähdettiin, toinen silmä meikattuna ja verkkarit jalassa paineltiin ajankohtaiseen juottolaan katsastamaan, että mitä hä?

No mitä hä?

Ilta meni suunnilleen seuraavasti: saavuimme baariin (no shit?!?), sain melkein heti itseeni kiinni tutun tuttuja ja todella mielenkiintoisen (ja pelottavan vaativan työtarjouksen) heiltä, lisää varakkaita miehiä, Hän, Potentiaalisen BFF (lyhenne hänestä on pelkkä BFF), Hänen karkoitus, BFF:n valvovan silmän alla oleminen, Hänen valvovan silmän alla oleminen, varakkaita miehiä edelleen ympärillä, varakkaiden miesten lääppimistä, Hänen lässytystä varakkaista miehistä, valomerkki, BFF:n kanssa juttelua...

Ja siitä se sitten vähän räjähti. Mainittakkoon tässä vaiheessa, että Hän ja Potentiaalisen BFF tuntevat toisensa (nähtävästi...).

Hän tuli minun ja BFF:n väliin ja katsoi molempia uhmakkaasti. BFF oli luonnollisestikin melko WTF ja kysyi kohteliaasti, että mikä tässä on tilanne ja tarvitseeko hänen poistua paikalta? Roikuin hänen käsivarressaan suunnilleen itkien ja ruikutin: "Älä mee, älä jätä mua ton kans kahdestaan". BFF oli tässä vaiheessa aivan WTFS ja Hän sivisti kertomalla meidän seurustelleen ennen (olisin voinut pakahtua ylpeydestä sillä hetkellä...). Siinä vaiheessa Filippa otti jalat alleen ja teki näyttävän poistumisen... Kunnes tajusi narikkalappuni olevan kaverilla (oh why, oh whyi? Oli mulla omakin laukku!) ja joutui palaamaan rikospaikalle. Siinä vaiheessa Hän about itki BFF:lle jotain, olin aivan kauhuissani ja varma siitä, että Hän menee nyt suolaamaan minut aivan täysin.

Loppu hyvin, kaikki hyvin ja BFF saatiin pelastettua itkevän pojan hampaista. Olin aivan äärettömän nolona ja pyytelin anteeksi noin viisi (5) minuuttia putkeen (ja vaivihkaa kysyin sivulauseessa, että mitä hittoa Hän oli selittänyt?). Hän oli kuulemma jotain tosi outoja puhunut, eli luultavasti väitti meidän vielä seurustelevan tai jotain muuta mukavaa.

Hänestä kuoriutui sellainen drama queen, että kiistän tästä lähtien edes tuntevani hänet. Mä häpeen! Voi elämä!

Kerettiin tämän draamailun lomassa kuitenkin puhumaan pari sanaa itse herra Potentiaalisestakin. En tietenkään voinut kysyä, että missä hän on tms., vaan esitin totaalisen coolia. Sain selville seuraavia faktoja: en kuulemma suutu ikinä mistään (jep, ikinä ei oo minkäänlainen vihannes nenässä!) ja *rumpujen pärinää* minun ja Potentiaalisen välillä on jotain. Muistaakseni. Iski aivopieru enkä muista enää oikeastaan sanaakaan mitä BFF minulle sanoi, mutta sain sellaisen kuvan, että Potentiaalinen rakastaa vain ja ainoastaan minua.

Niin. Muuta sitten ei olekaan tapahtunut hetkeen.

Paitsi saatoin harrastaa seksiä Hänen kanssa maanantaina. Oh why, oh why?