perjantai 27. huhtikuuta 2012

Ihastusta vai kevättä rinnassa?

En tiedä...

Saatan olla ihastunut.

En ole varma.

Olen ollut tässä minun ja Potentiaalisen fyysisessä suhteessa sillä asenteella, että pidetään vain hauskaa ilman tunteita tai mitään muutakaan. Pitänyt visusti omat tunteeni poissa ja ollut kyselemättä Potentiaalisen tulemisista tai menemisistä tai ajatuksista sen enempää.

Nyt tuntuu, että jokin on muuttunut. Enkä osaa sanoa mikä, mutta joku.

Satuttiin äsken Potentiaalisen kanssa samaan aikaan treenaamaan (kesäkunto täältä tullaan!) ja hän katseli minua jotenkin todella oudosti. Ehkä lämpimästi? Hymyili tosi pehmeästi. Ja ne silmät. Kylmä kivinen sydämeni pehmeni aavistuksen ja menin ihan vaikeaksi. NIIN! Filippa ja vaikea eivät mahdu samaan lauseeseen. Minua saattoi aavistuksen myös ujostuttaa eilinen tekstiviesti, missä sanoin haluavani häntä aivan helvetisti.

En tiedä voiko asiaa ottaa häneen kanssaan mitenkään järkevästi puheeksi. Tai että kannattaako se edes. Jos hän ei ole ihastunut minuun, niin parempi pitää tunteet visusti piilossa. Ja en uskalla alkaa ajattelemaan asiaa enempää, ettei tarvitse pettyä.

Päivän kuuma kysymys kuuluu: mistä tietää onko ihastunut? Tai mistä tietää onko poika ihastunut sinuun?

Minua pelottaa ihan oikeasti. Äh, jos vain annan asian olla?


Tilannehan on oikeasti siis se, että jos Potentiaalinen kosisi minua, vastaisin myöntävästi samantien. Ainakin melkein. Mutta olisin valmis miettimään parisuhdetta hänen kanssaan, jos hän vain haluaa. Sano, että se haluaa. Sano, sano!

Ei kommentteja: