...

Mä en tiedä. Mut itkettää toi Potentiaalisen käytös. En tajua. En ymmärrä.

Sittenkin munarikasta pääsiäistä?

Vanha ystävämme Potentiaalinen nosti päänsä pensaista reippaan parin viikon hiljaisuuden jälkeen laittamalla viestin. Viivyttelen ainakin kymmenen minuuttia ennen kuin vastaan hänelle. I'm so bad, BAD, girl!

Ei muuta.

Filippa on Toivoa täynnä.

Hehe, jotain vitsin murjaisin.

Olen suunnaton häpeäpilkku muille sinkuille. Lähes viikon minulla on ollut edellisen päiväkirjamerkintäni tapainen meno. En ole tehnyt käytännössä katsoen mitään järkevää (paitsi öö, käynyt syömässä ulkona pari kertaa päivässä, hengaillut frendien kanssa ja fiilistellyt kevättä... En valita, todellakaan!).

Toisaalta, välillä pitää relata. Oon painanut ilman kunnon lomia lähes kolme vuotta putkeen, niin ei kai se paha oo, jos muutaman päivän ajelehtii tekemättä mitään (ja syö ja juo viimeiset rahat?). Viimeistään pääsiäisen jälkeen ryhdistäydyn. Aivan varmasti. Käsi ylös, kuka uskoo tähän?

Olen ollut viikon sisällä kännissä kunnioitettavat (?) kolme kertaa. Millään reissulla ei ole ollut suurta menestystä, jos potentiaalisista aviomiehistä puhutaan. En vaan osaa/jaksa tsiigailla niitä baarissa sillä silmällä. Tänäänkin olisi tarkoitus lähteä "jonnekin", mutta oma sänky kuullostaa kaikista parhaimmalta kumppanilta. Taidan vaihtaa Facebookkiinkin, että seurustelen niin kukaan ei ihmettele tylsäilyjäni. "Filippa is in a relationship with her teddy bear."

P.S. Palaan taas asiaan, kun oikeasti jotain sanottavaa. Eli ehkä vuoden kuluttua! Heippa!

P.P.S. Munarikasta pääsiäistä kaikille!

Jep.

P.S. Huomenna alan tekemään sitä surullisen kuuluisaa lopputyötäni.

Edit: Oon nauranu tälle kuvalle pari tuntia ja nyt vasta tajusin, että noi edessä roikkuvat hernepussit ei ookkaan tissit vaan kädet ja sivuille sojottavat jutut ei ookkaan kädet, vaan siivet. Note to self: varaa aika optikolle?

Rakas päiväkirja!

Haluan todella kovasti ja todella paljon *hmmhmmhmm* Potentiaalisen BFF:n kanssa. Olisko se ok? En ole Potentiaaliseen ollut kunnolla yhteydessä pariin viikkoon toisin kun hänen Bestikseensä. Tänäänkin olemme sen kanssa chattaileet käsiraudoista ja niillä sitomisesta. En ole varma kokeileeko se mua vai onko niillä joku hauska yhteinen poikien juttu, mut what ever, mä haluaisin nussia sitä! Kovasti ja kovaa. Et jos ihan vähän vaan jos oltais sen kans sillai, haittaisko se ketään? Potentiaalista tuskin ainakaan.

 P.S. Taidan tarvita munaa ja kipeästi! Anyone?

Hupsista saatana.

Hupsista saatana tosiaan.

Tässä on muutama päivä ollut hieman nihkeämpi meno, mitä työ-, opiskelu- ja seksielämääni tulee, joten päätin ottaa härkää sarvista ja piristää itseäni. And whoooot? Laitoin Maailman Ihanimmalle ("Maailman Ihanimmalle") viestiä. Mitä? Miksi? What? Why? Hyviä kysymyksiä taas, vastausta en osaa sanoa. Tai no osaan, voisin haluta vähän n*ssia (fiksuimmat arvaavat varmasti sanan pienen pohdinnan jälkeen) häntä.

Tämä viikko on nihkeästä alusta huolimatta varsin jännittävä. Lopetan virallisesti työt nykyisessä paikassa ja odotan vastausta unelmieni duunipaikasta Helsingistä. Nyt vaan jännätään milloin aloitan työt ja mistä löydän kivan kämpän. Ja milloin he soittavat ja kutsuvat mut, noh, melko muodolliseen työhaastatteluun... 

Kyl tästä loistava tulee. Aivan varmasti! 

Sääntö nro 3: Jos elämässäsi ei tapahdu mitään, laita tapahtumaan. Whoppaa! 

Säännöt nro 1 ja 2

Koin suuren valaistumisen tänään eräässä asiassa. Vaikka mua nolottaa aivan suunnattomasti toimintani Mun Kielletyn kanssa, niin ainakin sain selvyyden asiaan ja se herra ei juokse enää ajatuksissani 247. Oikeastaan tilanne on jo niinkin hyvä, että olin tänään kaverille "Mun Kielletty who?". Eli ehkä siinä on jokin vinha perä, että kannattaa ottaa asioista selvää eikä jahkailla tai jossittella ikuisuuksia. Jos en olisi laittanut ystäväpyyntöä kyseiselle herralle, niin miten tämä juttu olisi päättynyt? Olisin haaveillut jostain aivan urposta ja mahdottomasta tyypistä viikko(tai pahimmassa tapauksessa vuosi)kausia, rakennellut pilvilinnoja aivan turhaan ja mallaillut turhaan uutta sukunimeä itselleni (rouva Filippa Kielletty) into pinkeenä.

Voiko olla, että lähestyvien syntymäpäivien alla koen aikuistumisen pieniä merkkejä? Jos näin on, niin tämä oli ainakin aika hyvä, vaikkakin hieman epämukava, askel. Eli sääntö nro 1: Ota selvää ennen pilvilinnoja, sukunimen mallailuja ja haavekuvia, mitä mieltä se tyyppi on susta tai mitä se susta haluaa. Älä käytä aikaa turhiin tapauksiin, varsinkaan jos se ei meinaa edes kerran antaa.

Ok, on mulla toinenkin syy miksi kirjoitan. Se on Potentiaalinen. Miksi se on niin hiljaa? En nyt osaa muotoilla tätä tarinaa sanoiksi, mutta huonolla suomella se menee suunnilleen näin: tässä muutama viikko sitten Potentiaalinen tuli luokseni kännissä ja alkoi kyselemään kaikkea. Olin hyvin vihainen ja väsynyt, ensimmäistä kertaa elämässäni en oikeasti jaksanut jutella hänelle, koska herätyskelloni oli viritetty soittamaan parin tunnin päästä. Anygay, hän kyseli kaikenlaista meistä ja suhteestamme ja jossain kohtaa muistan vastanneeni hänelle: "--- jos meidän suhde olis sellanen, saattaisin ihastua suhun. Ja sitähän me ei kumpikaan haluttu?". Sen jälkeen olemme tainneet nähdä kerran tai kaksi, ja jokin oli selvästi muuttunut. Voiko olla, että hän on suuttunut tuosta? Vai mitä?

Ai mutta niin, eihän mua kiinnostanut enää nää vanhat säädöt, koska Helsinki calling!

P.S. Sääntö nro 2: Jätä karkit kauppaan!

Filippa 2.1

Ekana täytyy kertoa jotain ällöttävää. Hyi vittu. Näin unta, että harrastin seksiä Hänen kanssa. Alitajunta alkaa tekemään tepposia ja kepposia, kun en ole pariin viikkoon saanut...

Mistä päästään aasilla asiaan, eli missä mun kaikki tuhannet fuck buddyt on? Jaa-a. Hyvä kysymys, en tiedä. Laitoin Potentiaaliselle vonkausviestin viikolla, johon hän vastasi heti kiltisti pahoitellen, että on estynyt pari seuraavaa päivää. Luulisi esteiden olevan jo takana ja hänen olevan minun takanani (if you know what I mean?). Mutta ei, puhelimeni on häiritsevän hiljainen (paitsi aamuisin, kun herätyskello soi RÄTÄTÄTÄTÄTÄVITTUHERÄTYSBÄNGBÄNGBÄNGSAATANANKAUNISPÄIVÄTÄNÄÄNKINRÄTÄBÄNGRÄTÄBÄNG! Noin se suunnilleen sanoo, oikeesti!)...

Otan törkeästi lisää eläimiä matkaan ja menen vuohella sellaiseen asiaan, että ihan älyttömästi tuo asia ei edes haittaa. Koska... Meitsi on muuttamassa. Aikuisten oikeesti. Löysin itselleni unelmaduunin ja aion saada sen. Mietin jo, että laitan perään jonku törkeän herutuskuvan (en välttämättä edes itsestäni) ja laitan haastatteluun jonkun astetta viisaamman ja välkymmän tyypin, ja sitten kun ensimmäinen työpäivä koittaa, niin happy ending ja marssin itse paikalle ("TADAA!"). Sounds like a fuking great plan?

Ja kipitetään vuohella takaisin aasin juokse... Erään kanssasisaren kirjoituksista päätellen ei kannata unelmoida prinssistä tai valkeasta ratsusta niillä huudeilla, mutta munaahan on jokaisen itseään kunnioittavan naisen saatava. Mutta mistä? Miten? Onko ihan ok Helsingissä baareissa heittää miehille, että seurustelujutut ei niinkään kiinnosta, mutta seksi kylläkin. Ovatko miehet siellä herkkähipiäisiä vai osaavatko he nauttia elämästä(, irtosuhteista ja sukupuolitaudeista)? Vai täytyykö minun matkata lahden toiselle puolelle maksullisiin miehiin? Vai annatko Krisse mulle pari varmaa numeroa puhelinluettolostasi?

Hmm... Aika paljon taas on sattunut ja tapahtunut, kun heittää bensaa liekkehin. Mua kosiskellaan jäämään vanhaan duuniin, uusia työtarjouksia mulla on kaks, mutta otan ton yhden paikan mistä kerroin ylempänä. Odotan innolla, mitä tuleman pitää. Enää täytyy löytää uus kämppä, saada joku suorittamaan tää muutaman sadan (tuhannen) kilsan muutto ja fiksailla kaikki asiat valmiiksi uuteen, hienoon elämään. Ehkä mäkin perustan sit uuden blögin: Filippa 2.1. Koska tää on mun toinen päiväkirja; Filippa 2.0.

Sanoinko jo, että elämä on ihan vitun hienoa ja kannattaa vetää matto omienkin jalkojen alta, jos eniten vituttaa kaikki! Jeij!

P.S. Anteeks kirotusvieheet ja pomppiva teksti. Mahtavassa elämässä ei vaan aina kerkeä pysähtyä lukemaan ja huomaamaan pieniä kauneus- tai kielioppivirheitä!

FOREVER ALONE AND HAPPY!

Voi helvetti. En ees kehtaa kertoa mitä tällä kertaa menin tekemään. Kaivan itseni maan alle piiloon, heihei!

Katumus.

Nyt mua kaduttaa, etten antanut (tai ottanut) Maailman Ihanimmalta ("Maailman Ihanimmalta") viikonloppuna. Koitin juuri varovasti kepillä jäätä, antaisiko herra Potentiaalinen, mutta hän on estynyt. Perhana.

Seuraavaksi koitan varmaan laittaa viestiä hänen BFF:lle. Tai mun Kielletylle. Vaikea päättää näistä realistisista vaihtoehdoista, joita on pyöreä nolla.

Ehkä menen vain nukkumaan haarat kiltisti kiinni. Heippa!

Öö?

Mitenköhän... Että mitenhän... Hmm...

Ok. Teen insinöörimäisen listan (PP-esitykseen en sentään alkanut) tapahtuneista:

• Aloitetaan vaikka siitä, että mun Kielletty EI OO EDELLEENKÄÄN HYVÄKSYNYT MUN KAVERIPYYNTÖÄ. Mun Kielletty who?
• Potentiaalisen kanssa ei olla pidetty mitään yhteyttä yli viikkoon. Ajattelin varovasti kysyä siltä tänään, haluisko se kuitenki olla sillai mun kans asap.
• Olen maanantaina keskellä lounastuntia chattaillut Potentiaalisen BFF:n kanssa ja miettinyt, mitähän itse herra Potentiaalinen sanoisi, jos oltais sillai. Ja BFF sanoi, että eihän sille tarvis kertoa ellei se kysy (ja kuinka suurella todennäköisyydella se osais kysyä tommosta juttua? Öö, yhtä todennäköistä kun et me alettais seurustelemaan...). Voisinko ihan pikkasen edes availla haaroja sille? Se on hyvä tyyppi, oikeasti!
• Saatoin lauantaina pussata yhtä poikaa heti kun olin oksentanut (todella noloa, mutta käsi sydämellä voin vannoa, että sitä tuli about puoli desiä). Poika oli hauska ja kysyi (liittyen illan aikana tulleeseen läppään): "Oliks noi nyt ne lapsivedet?"
  
• Maailman Ihanin koitti herutella sunnuntaina. Olin melko cool, mitä vastauksiin tuli. Onneksi hän ei nähnyt puhelimen kautta hikoilevia käsiäni ja pamppailevaa sydäntäni. 
• Ja paras: Olen muutaman tovin päästä melko vapaa mitä työkuvioihini tulee.
• Eiku tää on paras: Mulla on parhaat ystävät koskaan.

Mulla on nyt niin hyvät kutinat (pöksyissä ja vähän muuallakin) tulevasta, että en ehkä kestä! Huippua maanantaita mulle ja sulle! Rakkautta, vaahtokarkkeja, höyheniä, pörröisiä vauvaeläimiä, shampanjaa, kuumia miehiä, paljon seksiä ja kaikkea sellaista! <3

Best day ever!

Mun oli pakko ottaa tosta alhaalta suunnattoman suosion saavuttaneesta joo/ei-kohdasta ei pois, koska ärsytti jos joku painoi siitä. Mun päiväkirja, mun säännöt!

Mutta sitten itse asiaan. Mua ahdistaa. Mua vituttaa. Tää on niin taas tätä, että kun osa elämän osa-alueista on kunnossa, rämpii toiset pohjamudassa ja mun vitutuskäyrä on noin tuhat tällä hetkellä liittyen asioihin A, B ja K (niiku Kielletty).  Yleensä koitan nähdä asiat suht positiivisesti, mutta nyt en helvetti jaksa, vaan kiukuttelen ja itken yksin kotona.

Tein juuri päätöksen ja lähden tosta lafkasta menemään. Viime aikoina olen saanut niin paljon paskaa niskaani (ne on myös heittänyt sitä tuulettimeen, thanks!), ettei kukaan ihminen sitä tarvitse. Hieno kiitos siitä, kun on kaikkensa antanut (ja vähän enemmänkin). En käsitä kuinka tilanne on edes päässyt näin pahaksi parissa kuukaudessa. Olenko tehnyt jotain väärin vai mitä helvettiä? "Leave me alone, I know what I'm doing!"

Sitten... Laitoin yhä ja vittu edelleenki viime yönä friend requestin mun Kielletylle ja se ei oo vastannu siihen mitään. Ja äsken tutkin asiaa, ja sen kaveripyynnön sais peruttua. Kehtaako niin tehdä?  Kävin jo kiivaan kauhuskenaariokeskustelun frendin kanssa siitä, että onko se nähnyt sitä vielä vai ei. Jos on, ja ei ole vastannut siihen niin miksei? Ja jos ei ole, niin... No, sitten se on kai ihan ok. Hieman pää selvinneenä (ja huonotuulisena) tulin siihen tulokseen, etten haluakkaan ehkä olla sen FB-kaveri. Enkä ehkä ookkaan enää rakastunut siihen. Ellei se oo muhun.

Ja sitten minua vielä ärsyttää se, että minua ärsyttää. Jes.

Apua vol. 666

UUUUUUUUUUUUUUUUAUAUAAUAUUUAUUAAAAARRRRARRGRGRGRRGRGRGRRGGGGGGGHHH!!!!!!!

Mitä helvettiä taas mun päässä on oikein liikkunut (totuuden nimissä: muutama tuopillinen ja pari shotillista, ei siis missään tapauksessa selvää järkeä tai aivosoluja). Laitoin siis yöllä mun Kielletylle FB:ssä (siellä kirotussa paikassa) Friend requestin (en keksi tässä paniikissa ja darrassa mikä se on suomeksi). Siis miksi? Miten tämä asia selitetään nyt vaikka Potentiaaliselle? Ei varmaan tarvii paljoa selitellä tai puhua sille miehelle tämän jälkeen...

Tai mikä hirveintä, entä jos se ei hyväksykkään sitä?

Apua.  

Apua.

Sanoinko jo apua?

P.S. Tiistai on klassisen kaunis päivä lähteä ryyppäämään. Suosittelen vilpittömästi.

Oh why??

Voi nyt vittuperkele. Miksi jäädyn aina niiden kaikkien kivojen edessä?

Näin tänään ohimennen mun Kiellettyä ja se jutteli kaikkea mukavaa. Ja valitti, kuinka sen kaverit ei suostu lähtemään tiistaina baariin parantamaan maailmaa. Pieni ääni pääni sisällä huusi: "MINÄ VOIN LÄHTEÄ!!!", mutta suuni pysyi kiinni. Kerrankin. Valitettavasti.

Vittuvittuvittuvittuvittu!

P.S. Miks meikkien täytyy silloin olla just päin persettä, kun näät jotain kivaa?

MÄ HÄPEEN!

No häpeisinkin! Mikä idea oli eilen käydä vain syömässä ja skipata Edes-ne-yhdet? Tänään ei ole tarvinnut kärsiä krapulasta/häpeästä/ahdistuksesta/huonosta olosta. Äärimmäisen aikuismainen sunnuntai, olen siivonnut kämpän lattiasta kattoon, huudattanut pesukonetta aamusta iltaan ja käynyt kirkossa juomassa ehtoollisviiniä (en käynyt).

P.S. Huomenna tapahtuu jotain todella päräyttävää Filipan elämässä. Jännittää ja kauhistuttaa. Se menee hyvin. Se menee loistavasti. Wish me luck!

Saaks jos haluu?

Jos ei saa mielestä fuck buddyn hyvää kaveria, ni voisko sille laittaa ihan vähän viestiä? Jos joo, niin millaista? Jos ei, ni miksei?

P.S.

 Kiitti, nii säki!