torstai 27. lokakuuta 2011

Ei hätä ollut tuon näköinen...

Vietimme eilen lopulta yli kaksi (2) tuntia Naamakirjassa chattaillen (HÄNEN ALOITTEESTAA, YIHAA!). Koitin olla hänelle mahdollisimman mukava ja "kannustava", en se normaali sarkastinen ja (piilo)vittuileva Filippa (kukaan ei tajua millainen kohteliaisuus se on, jos piikittelen ja keksin älyttömän huonoja vitsejä toisesta. Käytännössä se on minulta rakkaudentunnustus. En jaksa käyttää oikeasti paskoja tai tylsiä ihmisiä kohtaan juuri tippaakaan aivokapasiteettiani. He eivät ole edes huonojen vitsien arvoisia.).

Kun kello alkoi lähestyä puoltayötä, hän laittoi: "Voi hitto kello on paljon, menee aika nopeasti kun on hauskaa!". No vittu älä! Voisitko jo nussia minua?

Juttelimme (ehkä sen vuoksi, kun kerrankin koitin olla ihmisiksi) aika normaaleja asioita... Tai no. Vähän kaikesta. Hän kertoi olevansa oikeasti ujo (Tell me something new...) ja kunnollinen (Älä oo liian!). Mies saa olla ujo, mutta ei mikään tohvelisankari. Toivon kovasti ja hartaasti, että Potentiaalisen kohdalla kyse on ainoastaan alku-ujoudesta ja että hänen sisältään löytyy se sama pieni pahis, mille hän näyttää ja vaikuttaa ulkoisesti. Grrr.

Mutta niin, kyllä hän minua rakastaa, koska vähän siihen malliin vihjaili, että voisimme nähdä taas pian... We'll see!

P.S. Potentiaalinen on ihana. Ihana! Ihana! Ihanaihanaihanaihanaihanaihanaihanaihanaihanaihanaihanaihanaihanaihanaihana!

Ei kommentteja: