Yleensä mulle on se ja sama mikä viikonpäivä on menossa, mutta tänään aamulla mietin herätessäni siinä klo 8.00 (luojalle kiitos vapaat työajat! <3), että olisipa lauantai. Tai sunnutai. Tai lomatai. Vihdoin kun raahauduin toimistolle tulitikut silmissä, siellä odotti liuta lomalta palanneita työkavereita, jotka itkivät loman loppumista. Luojan kiitos ettei minulla ole lomaa, ei tarvi kärsiä lomaltapaluumasennuksesta (lomallelähtöstressistä puhumattakaan!). HAH! Luikin nopeasti ruskettuneiden ruikuttajien ohi ja hautauduin huoneeseeni verhot kiinni koittaen vältellä turhia ihmiskontakteja koko päivän (saatoin olla hereillä about 15 minuuttia koko päivästä).
Suunnaton väsymykseni johtui elämästä ja kesästä. Teen silloin tällöin järjettömiä ex tempore-asioista ja viime viikolla tapahtui taas yksi tällainen. Lähdin eräänä aamuna normaalisti (en-niin-)iloisesti töihin ja kuinka ollakaan, puolen päivän jälkeen laitoin kiskan kiinni (oon jäätelönmyyjä!) ja illalla olinkin jo ihan toisella puolella tellusta (aavistuksen liioiteltuna) bilettämässä kavereiden kanssa (ei tarvii varmaan erikseen kertoa, että eihän mulla mitään vaihtovaatteita tai meikkejä tai mitään muitakaan ollut mukaan. Kaupasta pikkarit mukaan ja matkaan!). Otin ikään kuin omaa lomaa ja juhlittiin hyvien ystävien kanssa aamuihin asti. Saatoin tavata matkanvarrella "Maailman Ihanimman", mutta ei siitä sen enempää... En valita!
Syy äkkilähtööni on tietenkin mies. Mies joka ei saisi vaikuttaa tekemisiini tai elämääni juurikaan millään tavalla, mutta mua ärsytti niin sen lapsellinen käytös, että oli pakko ottaa äkkilähtö kauas pois ja nollata kunnolla. Ärsytyksen tuottaja oli tietysti Potentiaalinen (voisin ehkä vaihtaa hänen nimensä tänne herra Lapsellisuudeksi). Ei nyt mitenkään kauhean suuri uutinen, mutta hän on pitänyt mulle mykkäkoulua viime viikonlopusta lähtien. Voisko joku kertoa, mikä siinä on, kun tarvii seksisuhteissakin suuttua ja mököttää ja olla vaikea? Meidän olis pitänyt tavata viikonloppuna, mut ei sitten tavattu (koska enhän itsekään voi kylmän käytökseni jälkeen ottaa häneen yhteyttä...). Meidän pitäis tavata myös ens viikolla, mutta saa nähdä jatkuuko kiukuttelu sinne asti. Mulla on pieni kutina, et se saattaa ottaa kännipuhelun tai pari tässä viikon aikana, koska se on lähdössä jonneki asialliselle poikien reissulle tässä nyt. Tai sitten ei ota. Buuhuu!
Olen kirjoittanut tätä tekstiä parisen tuntia jonka aikana "Maailman Ihanin" on chattaillyt minulle. Minua kiukuttaa aivan suunnattomasti, kun hän kutsuu minua "kullaksi", "rakkaaksi" ja "mussukaksi". Yleensä ottaisin nämä ilmaukset miehiltä läpällä, mutta menneisyytemme huomioonottaen nämä tuntuu yhtä hyviltä sanoilta, kun suola itikan pistossa.
Tarvitsen todellakin tärisevän miesystävän itselleni, että pääsen näistä hiton tyypeistä eroon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti