Eräällä tontilla pyydettiin kanssaheimolaisia kertomaan piristykseksi viikonlopun kuulumisia. Tässä niitä tulee!
Perjantaina naputin lopputyötäni porukoiden luona koko päivän (surffailin netissä ja päivän treenistä kävi sohvan ja jääkaapin välillä ravaaminen todella ripeällä tahdila). Illalla kävin saunassa ja sit nukkumaan.
Lauantai valkeni kauniina ja kuulaana ja noin kello 11.00 minut löysi vanhempieni kanssa antiikkikauppoja kiertelemästä. Illemmalla dinneri lähes koko perheen voimin, jonka jälkeen vyöryin saunaan ja siitä sohvalle katsoon idolini Bridgetin seikkailuja (one more time).
Tänään olen herännyt pirteänä ennen kello yhdeksää ja tarkoituksena olisi päästä takaisin omaan kotiin ja omalle reviirilleni. Ja mitä tekemään? Kirjoitamaann lopputyötä ja lukemaan viimeiseen tenttiin, of course!
Puhelimeni on ollut koko viikon(lopun) suhteellisen hiljainen. Tiesin Potentiaalisen lähtevän eilen baariin, mutta pidättäydyin kiusauksesta lähteä jo eilen takaisin ja stalkkaamaan sitä eräisiin kemuihin. Aikuisuuspointsit mulle! Aamulla laitoin hänelle lyhyen viestin, johon hän vastasi noin 50 minuutin kuluttua. Vau! Toi oli ehkä hurjinta, mitä koko viikonloppuna mulle on tapahtunut ja siksi siitä pitikin kertoa.
En käsitä, kuinka sinkkuelämäni on näin perseestä ja näin tylsää. Olen matkustanut tällä viikolla about pari tuhatta kilometriä, enkä ole nähnyt mitään tai ketään mielenkiintoista sinä aikana. Toisaalta eräs hyvin useasti mainittu aihe, eli lopputyöni, verottaa suhteellisen näpeästi sosiaalistaelämääni. Kavereiden kanssa treffailu suoritetaan nykyään minun luonani a) hyvän kahvin, b) halvan hinnan ja c) sen vuoksi, että jos pääsen ihmistenilmoille, en suostu enää menemään takas kotiin, vaan sitten kierretään kaikki kaupat läpi ja kahteen kertaan (suosittelen esimerkksi Biltemaa). Eli vietän aikaani neljän seinän sisällä noin 227. Ne kaksi puuttuvaa tuntia päivästä käytän treenaamiseen ja ajoitan nekin niin, ettei salilla varmasti ole yhtään ketään muuta ihmistä samaan aikaan. Ja kaikista hauskinta tässä nolifeilyssä on kuitenkin se, etten ole tehnyt ehkä tippaakaan sitä lopputyötäni. Oikeasti pyörin netissä ja katson Frendejä tuhannetta kertaa läpi. Jes!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti