Anteeksi todella kliseinen otsikointi, mutta se on vaan niin noin.
Mun huonon fiiliksen ja huonot fibat selitty (selittyy!) Sillä Ajalla Kuusta. Mulla on aina, siis AINA, todella huono flow niitä ennen ja niiden aikana. Todella makeeta, että kerran kuussa kaikki menee päin sitä itseään viikon ajan. Kuten esimerkiksii vaikka nyt on mennyt. Vittuvittu!
Tää ketä oon nähnyt nyt pari kertaa. Hän on raivostusttava. Enkä tiedä mitä hän minusta haluaa. Hän viestittelee minulle jatkuvasti. Mutta ei puhu minulle mitään näkemisestä. Tai seksistä. Ei minulla ole aikaa tai haluja olla jonkun text buddy. Vittu. Ehkä jätän jatkossa vain vastailematta hänelle, vaikka haluankin häntä aivan hulluna. AAAAARRRGGGHHHH!! Tietty ois helpointa kysyä häneltä itseltä suoraan, että mikä on homman nimi, mutta...
Ja mitä tulee viikonloppuun, niin istuin himassa yksin lähes kaksi päivää. Ei vaan huvittanut. Tosin uudet tuulet olivat ainoa asia minkä takia sosialisoin hetken. En malta odottaa, että saan rattaat pyörimään kunnolla, hukuttaa itseni työhön mistä nautin ja unohtaa kaikki miehet.
Kaikista ärsyttävintä tässä mun itkupotkuraivarimoodissa on se, että mulla on asiat oikeasti edelleen todella hyvin, mutta en vaan jaksa iloita niistä. Mulla on edelleen todella hyvä ja hyväpalkkainen duuni, mulla on mahtavat kollegat, mulla on mahtavia ystäviä (meille on muodostunut aivan superihana kaveriporukka viime vuoden aikana. Unohtamatta mun vanhempia ystäviä, ne kaikki saa ihania lapsia ja ne on ihania itsekin!), mun perhe vihdoin monen vuoden jälkeen puhaltaa yhteen hiileen (mikä on todellatodellatodella jees!), oon terve, mun läheiset on terveitä, oon keksinyt mitä haluan tehdä isoja ja mulle on annettu siihen nyt mahdollisuus (kiitoskiitoskiitos!), mulla on todella kiva koti, kiva auto jne. Ja mua silti vituttaa.
Kuinka epäkiitollinen ihminen voi olla?
Lyökää mua joku halolla päähän. Tää on todella naurettavaa masistella ja olla huonolla tuulella kaksilahkeisten takia. Joku kiva tyyppi (oli se sitten mun elämäni mies tai ihan vaan kunnon fuck buddy) tulee mun elämään, jos ja kun on tullakseen.
P.S. Lisää ilonaiheita. Mun tipaton on tehnyt ihmeitä. Mun koko vuoden (tai sen 9kk mitä meidän bileet kesti) silmien alla roikkuneet krooniset silmäpussit ovat hävinneet. Samoin mun unenlaatu on parantunut noin 200%, epämääräinen kropan turvotus kadonnut ja se tuntuu muutenkin paremmalta paikalta olla. Olisit kiittämätön penikka edes näistä onnellinen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti