En muista enää, mikä oli pistetilanne elämäni miehillä, mutta Potentiaalinen on johdossa, mitä mukavuuteen tulee.
Laitoin hänelle päivällä viestin (perinteinen "Moi, pannaaks?) ja häneltä tuli kolme vaihtoehtoa:
A) Tänään illalla pikaisesti
B) Perjantaina vähemmän pikaisesti ja koko yö
C) A+B
Valitsin vaihtoehdoista (pitkän, noin gigasekunnin mittaisen, pohdinnan jälkeen) C:n.
Hän on niin... Huippu (taas vaihteeksi, kun ei mökötä. Ei vaan, luulen suhteemme olevan vihdoin sellaisella tasolla, ettei kummankaan tarvitse kiukutella toiselle tai miettiä mitä toinen ajattelee. Pidämme hauskaa ja that's it!)? Sanoisin hänen olevan minulle kuin isoveli, jos se ei olisi niin pervoa ja insestistä. Tykkään hänestä ihmisenä ihan mielettömästi; olemme samalla aaltopituudella, tunnemme toisemme jo "aika hyvin" ja voidaan ennen aktia, aktien välissä ja aktien jälkeen hengailla ilman kiusauksia tai ällöttäviä hempeilyjä. Voin päästää hänet käsistäni helposti ja vain heittää hänelle yläfemmat erotessamme...
... toisin kuin Maailman Ihanimman kanssa (esimerkiksi viimeksi pidin hänestä söpösti kiinni eteisessä, en suostunut puhumaan tai liikkumaan. Yäk!). Ikävä häntä kohtaan kaihertaa rintaani. En tiedä onko mitään järkeä kertoa hänelle mahdollisista tunteistani? Toisaalta, jos puhuttaisiin asiat puhki, poikki ja halki, ei tarvitsisi miettiä onko ihastumiseni turhaa. Koska tunteethan osaan jäädyttää noin nanosekunnissa (eli huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi Joey), niin se olisi sitten sillä selvä, jos tunteiluille ei olisi siinä suhteessa tilaa.
Mustaa valkoisella idea tuntuu hyvältä, pääni sisällä ajateltuna todella huonolta... WTF?
P.S. Jotta en liian kiltti tyttö olisi, mietin jos panisin YYWTF:n kanssa. Hän koittaa saada minua treffeille, mutta luulen puhtaan body languagen toimivan paremmin meidän välillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti