Ryhtiliike

Nyt on tiistai ja aloitin eilen uuden elämän. Koitan skarpata syömisten kanssa, liikkua säännöllisesti ja järkevästi, teen asioita mitkä tekevät minut onnelliseksi ja seuraan sydäntäni. Kuulostaa todella imelältä ja tylsältä, mutta kai saa edes yrittää?

Mun koko alkuvuoden kestänyt enemmän tai vähemmän alakuloinen olo jatkuu ja syytä en osaa sanoa. Veikkaan, että vika on miehissä (tai miehessä), mutta koitan painaa asiat villasella ja keskittyä kaikkeen tulevaan. Minulla ei todellakaan ole aikaa tai energiaa deittailla, sitten kun olen oman onneni seppä. Multa menee luultavasti TAAS kesälomat ja joudun raatamaan saan tehdä töitä ainakin ensimmäisen vuoden kellon ympäri ja jokainen duunijuttu on käytännössä pakko ottaa vastaan. Mutta en voi valittaa, itsehän tieni olen valinnut.

Tilanne todellisuudessa on se, että olen vielä normi duunissani enkä ole puhunut täällä kenellekään, että saatan lähteä. Mutta jos lähden, se tapahtuu ensi kuun alussa. Mua helpottaa ajatella, että jos tähdet ovat paikoillaan ja tän on tarkoitettu menevän näin, en enää ensi kuussa tähän aikaan istu tässä samperin toimistokompleksissa ja näpytä mukatärkeitä juttujani, vaan olen perehtymässä uuteen ammattiini ja tuleviin kollegoihin.

Hirvittää vähän itseänikin, kuinka tiukille kaikki tulee menemään ajallisesti, mutta mulle sopii paremmin ex tempore-toiminta, kun kuukausien huolellinen suunnittelu, asioiden järjestely ja järkevä toiminta. Jos taas tämä tulee liian nopealla aikataululla, sinnittelen vielä muutamia kuukausia ja sitten uusi yritys. Pääasia minulle on, että tämä tapahtuu! Mut saa pitää peukkuja, että 3.3.2015 istun toista päivää uusia hommia ihmetellen.

Ihanaa päivää kaikille, ei anneta sohjon tai miesten latistaa tunnelmaa! <3

fucked up

Hakkaan päätäni täällä seinään ja koitan hokea itselleni, että kaikella on tarkoituksensa. Pakko olla!

Mut vittu silti!

Ihastunut Filippa täällä hei!

Nyt on kriisi!

Kaksikin kriisiä!

1. Mulla olis mahdollisuus tehdä tulevaisuuden suhteen siirto nyt todella nopealla aikataululla. Eli minulta lähtisi vakituiset tulot ja vakituinen duuni. Tilalle tulisi vapaus, epäsäännölliset tulot ja ihana elämä. What to do? Irtisanoudunko samantien, kun koeaikani on päättynyt? Voiko niin edes tehdä? Tekeekö järkevä ihminen niin? Vai onko ok seurata sydäntään ja vähän hullutella ja ottaa riskejä? Riskinotossa on se vaara, etten pääse enää ikinä takaisin nykyiselle alalleni.

2. Olen ihastunut. Korviani myöten. Tähän yhteen tyyppiin, kenelle en oo vaivautunut antamaan edes nimeä täällä. HÄN ON I-HA-NA! Ja mitä tekee Filippa, kun ihastuu? On outo, kieltää häntä pitämästä yhteyttä, kieltää häntä puhumasta todella kivoja ja ihania asioita jne. Toivottavasti minulla on vielä mahdollisuus paikata outoiluni ja selittää mistä kaikki johtuu. Haluan kertoa hänelle (silläkin uhalla, että häntä ei kiinnosta siinä mielessä), mitä tunnen häntä kohtaan ja miksi olen ollut niin kummallinen hänelle. Koska tilanne on nyt ikään kuin se, ettei se pidä muhun yhteyttä. Eikä se halua ehkä edes nähdä mua. Jep, maailmankirjat ovat sekaisin jälleen ja mun sekoilu ei auta tässä nyt yhtään.

"OK!"

Musta on tullut virallisesti vanha. Ja tylsä! Alle kuukausi uutta elämää takana ja meitsi ei jaksa bailata. Oon ollut tässä mun tipattomalla nyt kaks kertaa dokaamassa ja molemmilla kerroilla oon ollut niin wasted, ettei mitään järkeä.

Meil oli siis viikonloppuna aivan hillittömät bileet (tai no muilla oli, itse menin sieltä mistä aita on matalin ja juhlin vaan yhden päivän ja olin kiltisti jo neljän aikaan himas nukkumassa. Jees, ilman ylimääräisiä seuralaisia!) ja nyt vähän väsyttää. En tajua miten oon kesällä jatkanut bailata aamusta iltaan ja taas aamuun, oon käynyt kuitenki normaalisti päivätöissäki vielä samalla. Kai se on vaan tää pimeys, mikä saa ihmisen käyttäytyy epänormaalisti.

Mitään sen suurempia miesjuoruja mulla ei ole viikonlopulta, treffailen pian sitä erästä tyyppiä ketä oon täs nyt nähny. En oikein tiedä mitä mun pitäis ajatella siitä. Se on jotenkin tosi vaikea. Huoh! En jaksa panikoida tai stressata siitä, koska jos tätä yhtä ei kiinnosta, niin mulla on ikään kuin kiikarissa jo toinen tyyppi. Se on eräs tyyppi Tinderistä, jonka kanssa kirjoteltiin paljon syksyllä, mut se homma vähän jäi kun se asu eri kaupungissa ja sil oli hankalat työajat et oltais voitu mitenkään järkevästi nähdä (tää tyyppi sai mut tajuun, mitä haluan tehdä isona. Oon sille velkaa vähintäänki elämäni. Tai ainakin yhden seksikerran!). Kunnes se viime viikolla ilmotti et muuttaa Stadiin ja haluaa nähdä mut.  

"OK!"

20 päivää täyttä paskaa

Tänään, tammikuun 21. päivä vuonna 2015 on ensimmäisen oikeasti hyvä päivä tänä vuonna. Vaikka tänäänkin on sattunut pari kömmähdystä, niin en ole kompastunut ja jäänyt maahan itkemään, vaan olen noussut paskasesti nauraen ylös.

Kyl tää kuulkaa tästä. Mulla on niin hyvä kutina et se alkoi nyt, vuosi 2015!

P.S. Hyvään fiiliseen ei lähtökohtaisesti liity miehet. Paitsi yksi kiva laittoi mulle just äsken viestiä. Ja tää toinenki kenestä esimerkiksi eilen vaahtosin, on ollut tosi kiva tänään. Lovelove!

Girly girl?? Wtf??

En jaksanu oikolukee tätä tekstiä, koska mua vituttaa. Tässä oksennus aivoistani, olkaa hyvät ja bon appétit!

Tää ei nyt vaan meinaa lähteä. Tää vuosi nimittäin. Keittiöpsykologina oon kelaillut, et suurin nihkeys löytyy töistä. Mun pitäis tehdä vuoden loppuun mennessä työmäärä X ja mulla täydet valtuudet suunnitella omat menemiset ja tekemiset. Olen tehnyt tähän päivään mennessä tasan nolla näistä hommista. Mua ei vaan kiinnosta, en osaa ja ahdistaa. Sit ku tähän päälle ynnää oudot miehet elämässäni, niin aika surkee mimmi on kasassa. Vituttaa tällänen asenne ja tälläset ajatukset. En kehtaa kertoo näistä edes mun parhaimille ystäville, koska tää ei oo yhtään mua. Tai ton duunitilanteen ne tietää, mut miehistä mulla ei oo ollu tapana valittaa.

Mikä noissa miehissä sit mättää? No tää yks jantteri, jota oon tavannu täs joitain kertoja täs joulun jälkeen ja ollut paljonkin yhteydessä alkuun, mut nyt tuntuu, et homma viilenis. Paitsi sängyssä sen aikana, se sanoo mua ihanaks, rakkaaks, muruks ja kehuu kaikilla mahdollisilla tavoilla silloin. Mut sit irl se on vähän nihkee ja etäinen nykyään eikä laittele viestejä vanhaan malliin. Okei, tää kaikki saattaa olla mun pään sisällä, sillä a) taisin sanoa sille, etten jaksa kauheesti pidellä turhaan yhteyttä ja b) tietysti tyttö alkaa lämpee tollasten sanojen jälkeen. Mua vituttaa, jos se ei tarkottaiskaan noita juttuja mitä se sanoo. Tietenkään se ei tarkota, mut miks vaivautua sit sanoon tommosia?

Kuulkaa mua pitkästä aikaa tytötyttää, tekis mieli soittaa sille raivaripuhelu ja kysyä et mitä hittoo tää on ja missä mennään. Ennen mua ei oo haitannut, jos en oo tienny tykkääkö toinen musta oikeesti tai tapaileeko se muita, mut nyt haluisin tietää.

Jaxuhaleja saa lähettää virtuaalisesti, tarviin niitä nyt! </3

Oh crap!

Olen saattanut parissa edellisessä kirjoituksesta kertoa aavistuksen huonosta flowsta ja yleisestä fiiliksestä. Eilen tää kaikki kulminoitui pariin todella outoon, lapselliseen ja ala-arvoiseen tekstiviestiin, ja saa nähdä haluaako tää yks tapaus olla mun kans enää missään tekemisissä. Ups. Tässä vaiheessa täytyy uskoa vahvasti edellisen kirjoituksen otsikkoon! Heh.

Koska vauhdissa ollaan, niin kiukutellaan hieman lisää... Pitkästä aikaa aamulla tsemppasin ja ajattelin panostaa pukeutumiseni kanssa (lohtuneuleet rocks!). Kunnes sotkin ne totaalisesti minuuttia ennen kun olin ajatellut astua ovesta ulos. Kaikki vaihtoon ja lohtuneule päälle. <3

Mua ei hymyilytä eilen yhdeltä vanhalta sutinalta tullut viesti, ei se, että nukuin todella hyvin ja heräsin kerrankin silloin ku kello soi (mun unirytmit on ollut ihan sekaisin joulomasta asti. En ymmärrä miksei töihin voisi hoiperrella (luvallisesti) siinä puolenpäivän jälkeen...), ei eilinen hyvä treeni (ja ylipäätään hyvä treeniputki!), mun vihdoin rauhan löytänyt superherkkä ihoni (mulle pamahti joku käsittämätön aikuisiän näppyläpunoituskohtaus tossa syksyllä. Sillä tuskin on mitään tekemistä alkoholin kanssa.), bonukset ja mitä näitä nyt on.

Helvetti!

Vielä tämän päivän olen täällä pohjalla, sitten alan taistelemaan tuulimyllyjä vastaan!