Katoava seksipartneri

Lähestyvät Ne (hmm, anna niiden tulla, en halua vielä perustaa Potentiaalisen kanssa perhettä) ja sekava ja määrittelemätön seksisuhde ei ole hyvä yhdistelmä. Onneksi tiedostavana ja fiksuna ihmisenä koitan pitää matalaa profiilia nyt, mutta entäs jos ei yhtään huvittaisi moinen?

Tekisi mieli soittaa Potentiaaliselle ja käskeä hänet tilille tunteistaan. Olenko hänelle vain satunnainen pano (kiitos kysymästä, olen edelleen hänelle elämänsä rakkaus), seksiobjekti (tätäkin), tuleva vaimo (TAHDOTAAN, MOLEMMAT!) vai mikä?  Vai mitä vittua se on, että hän tulee tänne, riisuu itsensä ja minut heti, harrastetaan seksiä ja erinäisiä variaatioita siitä, pitää minua kainalossaan, silittää minut uneen, herättää keskellä yötä seksiin, jonka jälkeen ottaa takaisin kainaloonsa nukkumaan. Aamun sarastaessa (kuvittele ainakin se kesäinen sarastus <3), hän nousee, pukee vaatteet päälle ja lähtee. Ja katoaa.

Kunnes määrittelemättömän ajan kuluttua hän kaivautuu takaisin maanpinnalle ja sama alkaa alusta. Kuvitteleeko hän, etten enää tarvitse niitä päivittäisiä tuhansia tekstiviestejä, vaan olen hänen vapaastikäytettävä seksiorjansa? Vai alkaako häntä ujostuttamaan (kun tajuaa, että minä olen hänelle Se Oikea)? Vai katoaako hän muiden naisten luokse (hahah, johan vitsin murjasin! Tietysti hän on minulle uskollinen, hamaan loppuun saakka!)?

Voi rakkaat menkat, alkakaa nyt vaan, niin loppuu tämäkin ahdistus ja olen tyytyväinen siihen, että edes saan.

P.S. Eikö elämäni vaikuta ihan älyttömän mielenkiintoiselta nykyään? Niin, sitä minäkin!

Ja sieltä se tuli.

Vastausviesti nimittäin.

He still loves me!

And only me!

Hmm.

Ei vieläkään vastausta. Totuus on luultavasti se, että Potentiaalisella on aivan hirveästi töitä nyt (hänkin on pukin pikku apuri), mutta ahdistaa silti hänen vastaamattomuutensa. Eikö ihastuneella olisi aikaa pieneen viestiin töidensä ohessa, jos vain haluaisi?

Shit!

Vastaavastaavastaavastaavastaavastaavastaavastaavastaavastaavastaavastaavastaavastaavastaavastaa!

Yöllinen avautuminen

En haluaisi olla yksi niistä tytöistä, jotka vaativat, kitisevät, itkevät, tivaavat, jankkaavat, utelevat ja ovat enemmän tai vähemmän suoraan mustasukkaisia ja epäluuloisia. Mutta sellainen Filippa yrittää nostaa päätään jostain sisältäni.

Syy siihen on tadaa, Potentiaalinen. Ja meidän määrittelemätön suhde.

Vietimme viime yön yhdessä, mukavaa oli ja hän lähti aamulla. Eilen ei koko päivänä mitään viestiä, joten taivuin sellaiseen itse illalla (ok, todella myöhäinen ajankohta), johon ei tietenkään vielä mitään vastausta ole tullut. Kello on tällä hetkellä 4:21 ja olen about hermorauniona yksin kotona "Miksei se vastaa, mitä se tekee, kenen kanssa hän on, eihän hän vain ole Eräs Tytön kanssa? Anna hänen olla yksin kotona myös, hyvin väsyneena ja tyytyväisenä ja tyydyttyneenä edellisestä yöstämme!!".

Enhän minäkään aina jaksa vastata hänen viesteihinsä, jos ne tulevat illalla. Mutta... Kun... Ennen hän laittoi aina itse oma-aloitteisesti jotain hyvän yön toivotuksia tms. Onko suhteemme jo liian vakiintunut tällaiseen? Hmm, vissiin ehkä olemme jonkun rajan ylittäneet, kun eilen molempien seksin harrastamisten jälkeen molemmat tekivät omia juttujaan lusikassa hengailun ja söpöilyn sijaan, haha.

En tiedä pitäisikö minun kysyä häneltä suoraan, mikä tämä juttu on. Puhdas seksisuhdekin olisi ihan ok, jos sitä seksiä sitten saisi useammin kuin kerran tai kaksi viikossa. Myös ehkä jotain enemmän se voisi olla (tai ainakin niin, ettei hänellä saisi muita olla, hahahahaha).

Nyt kun kaikki on mustaa valkoisella ja katsoin hänelle lähetetyn viestin kellonajan, oloni on noin tuhat kertaa rauhallisempi, mieli selkeä ja kirkas. Tietysti Potentiaalinen on ihastunut (ja rakastunut) minuun, pitää minua hauskana, seksikkäänä ja pirun viehättävänä ja haluaa olla minun kanssa (vain ja ainoastaan minun). Ainoa ongelma tässä on hänen ujous. Pitäisikö minun ehkä nousta sen yläpuolelle ja nostaa kissa pöydälle vai odottaa ja antaa hänen avata se(kin) keskustelu vai vaan antaa asian olla vai vai?

Rakas Päiväkirjani, kerro mitä minun pitäisi tehdä?

Nyt voisi olla korkea aika painua takaisin pehkuihin, jotta jaksaisin huomenna tehdä töissä muutakin kuin valittaa. Pari viime viikkoa on taas ollut niin hulluja (jep, oon Korvatunturilla tonttuna, kiirettä pitää!), että odotan vain joulua, rauhaa ja joulurauhaa!

Mutta nyt ihanan hyvää yötä ja huomenta! Palataan asiaan.

P.S. Vai voiko miehen ihastuminen haihtua yhden päivän aikana pois kokonaan?

Näpit irti, se on minun!

En tiedä miten päin olla vai ollakko mitenkään päin? Ignorata koko juttu vai kysyä asiasta enemmän? Vai vaan kertoa, mitä hauskaa kuulin?

Olin tulossa töistä kotiin, kun matkalla poikkesin muutamassa kaupassa. Eräässä liikkeessä näin Erään Tytön, jonka tiedän olevan Potentiaalisen kaveri. Hänen ympärillään oli pari muuta tyttöä (vai naisistako pitäisi puhua, kun ikä lähentelee kolmeakymmentä (30)?) ja keskustelu kävi kiivaana liikkeen ovella. Olin lähdössä liikkeestä ulos, juuri kun kuulin osan keskustelusta: "... ja sit mä laitoin Potentiaalisen kahviin...". Luulen ainakin sanan olleen kahvi. Ja äänensävy oli: hyvin ihastunut.

Mikä kahvi? Missä? Mitä laitoit sinne? Miksi puhut Potentiaalisesta monien naisten ympäröimänä? Vielä minun kuullen?

Teki mieli pysähtyä ja kysyä: "Mutta laittoiko Potentiaalinen sinulle päivällä tekstiviestiä, missä kutsui sinua söpöllä lisänimellä?", mutta olin aikuinen ja jatkoin muina naisina ulos.

Luulen tämän Erään Tytön tietävän minut ja että ainakin tunnen Potentiaalisen. He olivat muutama viikko sitten yhdessä reissussa ja Potentiaalinen piti minuun sieltäkin yhteyttä (ja ryntäsi sillä samperin lentokoneella luokseni sen sijaan, että olisi jäänyt tämän tytön kanssa vehtaamaan). Voisiko tyttö siis tietää minusta ja Potentiaalisesta jotain? Voisiko hän olla ihastunut Potentiaaliseen ja halusi minun kuullen sanoa jotain hänestä? Jos Potentiaalisella olisi jotain vispilän kauppaa tuon Erään Muijan Tytön kanssa, niin antaisin asian olla kokonaan. Miehistä tappelu ei ole minun juttuni (ja tiedän, että Potentiaalinen valitsisi minut tämän epätodennäköisen tilaisuuden tullen, hahahaha!).

Äh, helpottipas avautuminen. Hengittelen silti vielä hetken syvään, etten tee mitään hätiköityä (kuten laita jotain mitä vittua-tekstiviestiä). Koska minua Potentiaalinen rakastaa ja haluaa, vain minua! Eikö niin?

Hengissä ollaan.

Mutta olen niin puhki (nussittu) ja niin väsynyt (nussimisesta). Osittain siksi, että olemme muutaman hyvinkin kiihkeän yön viettäneet Potentiaalisen kanssa yhdessä ja osittain siksi, että flunssa koittaa kolkutella ovella (vittu, mene pois!).

Koitan olla positiivinen ja häätää tämän orastavan kurkkukivun muistelemalla esimerkiksi meidän eilistä iltaa ja viime yötä. Voi pojat, saatan ihan oikeasti olla ihastunut Potentiaaliseen.

He loves me. He adores me.

Olen viettänyt aivan uskomattoman yön ja aamun Potentiaalisen kanssa. Hän on niin ihana, niin hauska, niin ihana, niin seksikäs ja niin paras!

Nyt on vähän väsy vähäisiksi jääneiden yöunien vuoksi, en pysty seikkaperäiseen tarinaan meidän petipuuhista yöstä, ehkä huomenna sitten (paitsi jos yöuniani tulla tänäänkin häiritsemään, hihihi).

Li-li-li-li-life is awesome! Good night (even better than the last one)! 

P.S. Pääsimme jo hieman hempeilyn makuun, kiitos kuningasalkoholin. Enää ei ollut ainoastaan eläimellistä seksiä, vaan mukana oli myös ripaus tunteita/romantiikkaa/hellyyttä. 

Aww? AWW!