Well hello...

Tuhannet ja taas tuhanne lukijat ovat kaivanneet minua takaisin ja olleet huolestuneita olenko kunnossa. Tääl ollaan ja kaikki ihan ok... Jep, ihan ok.

Mun vähäiset kirjoitustaidot ovat kadonneet tässä parin kuukauden aikana jonnekin seurustelun syövereihin ja pahoittelen jo etukäteen todella huonoa monologia, jonka oksennan ulos juuri nyt.

Mun Kielletty on edelleen kuvioissa mukana, mutta meillä on ollut aikamoista vuoristorataa viime kuukaudet (oikeastaan tasan siitä asti kun aloitin pillerit). Miten voi olla, että joistain asioista niin samaa mieltä olevat henkilöt ovat taas joistain muista asioista aivan eri mieltä? Meidän erimielisyydet liittyvät melko tärkeisiin arvomaailman kysymyksiin ja tässä nyt pohditaan (tai minä pohdin) voinko sulattaa moisia aatoksia. Nyt tässä rauhassa edetään ja katsellaan, mihin suuntaan tämä juttu kehittyy. Tää tyyppi on vaan niin älyttömän ihana ja mahtava, etten ihan helpolla haluais luovuttaa tän kans (voitteko kuvitella, et täällä puhuu sama tyyppi joka koko viime vuoden hehkutti kuinka mahtavaa on olla sinkkuja ja ilman mitään sitoutumista? Jep, en minäkään. Eikä mun frendit!).

Oon lopettanut baareilut lähes kokonaan Mun Kielletyn astuttua kuvioihin ja syytä tähän en tiedä. En oo ikinä ainakaan tietoisesti lähtenyt etsimään sinne miehiä (korkeintaan jotain sutinaa yhdeksi yöksi tai pidemmäksi aikaa, muttei missään tapauksessa vakavassa mielessä). Kuitenkin nyt kiinnostus on ollut täysi nolla, kunnes viime viikolla saatiin melko messevä kauhutrilleri aikaiseksi ja päätettiin viettää viikonloppu totaalisen irti toisistamme. Olin jo niin kurkkua myöten täynnä sitä ikuisesti jatkuvaa kinaamista ja kränäilyä, että avattiin kauan kaapissa säilynyt vuosikertaskumppa ja täräytettiin se naamariin ja lähdettiin vähän tuulettumaan. Ja voi pojat mulla oli hauskaa. Ja sain ihan sikana huomioo (ällöiltä, mutta kuitenkin!). Olin astetta rennompi kun niinä parina kertana kun oon eksynyt tässä viime kuukausien ajan baariin ja juttelin tyypeille, hypin, nauroin, tanssin ja kumosin juomaan. Mun frendi totes, ettei seurustelu sovi mulle. Mustakin tuntuu siltä. Mä lamaannun aivan täysin. Siitä entisestä itsenäisestä ja vahvasta naisesta on kaukainen muisto ja tilalla on sohvan nurkassa kyhjöttävä avuton tyttörukka. Mitä vittua, kysyn vaan!?

Mua muutenkin vähän nyppii mun elämä. Duuni on perseestä, siellä (täällä) on tosi raskasta ja... No siinä se olikin miks mua vituttaa. Tarviin lomaa kipeästi ja harkitsen vakavasti suunnan (alan) muuttamista elämässä.

Mun on pakko palata sorvin ääreen ja loppuviikon oonki sit enemmän "kiinni". Tulin vaan ilmotteleen teille (sulle siis Krisse!), et elossa ollaan. Just ja just! Anyway ja anygay, pidän teidät ajantasalla, jos kun mun elämässä tapahtuu suuria ja mullistavia juttuja lähiaikoina.

C U!

P.S. Potentiaalinen on toodella vihainen tästä mun ja Mun Kielletyn suhteesta.

P.P.S. Mulla on vähän ikävä Potentiaalista.

P.P.P.S. Okei, aika paljonki...

P.P.P.P.S. Aion tehdä tästä vielä paremman vuoden mitä 2013 oli!