tiistai 27. joulukuuta 2011

Oharit edelleen.

Potentiaalisesta ei ole vieläkään kuulunut mitään.

Facebookstalkkaus (paha, paha Filippa) tuotti sen verran tulosta, että hänestä on lisätty yksi uusi kuva sinne. Jota en tietenkään näe.

En vaan jaksa uskoa, että hän olisi kääntänyt kelkkansa niin totaalisesti parissa tunnissa. Siksi en halua kauheasti stressata tai panikoida asiaa. Hän vielä laittaa tänään minulle anteeksipyyntöviestin, johon vastaan jotenki tosi coolisti, nätisti, mutta samalla välinpitämättömästi.

No niin, hengitetään vaan syvään. Kaikki on hyvin.

Vai onko tällaiset oharit kuinka paha asia?

maanantai 26. joulukuuta 2011

Oharit.

Ja nostetaan hattua Potentiaaliselle. Hän ei ole täällä, vaikka hänen pitäisi olla. Sovimme jo viime viikolla, että tapaamme maanantai-iltana. Ja vielä eilen hän varmisteli, että nähdäänhän huomenna.

Nyt kello on lähemmäs kymmenen (10? Ei. 22) ja miestä ei kuulu eikä näy.

Ja syy siihen on? Luultavasti baari tai sitten hän nukkuu krapulaansa pois.

Sain päivällä häneltä yhden viestin, mikä viittasi siihen, että eilinen ilta on jatkunut tämän päivän puolelle. Vastasin viestiin, että pullo menee kiinni kellon lyömällä X, kun olen takaisin kaupungissa. Ja tämän jälkeen shhhhh.

En sisäänsä ole kauhean pettynyt, että joudunkin viettämään illan yksin, koska jouluähky on suunnaton. Mahaan sattuu ja hän voisi pian luulla, että on onnistunut pökkäisemään pullat uuniin. Mutta voisihan hän ilmoittaa, jos meinaa tehdä oharit. Prkl.

Minulla on suunnitelma. En vastaa hänen (känni)puheluihin ja anteeksipyyntely-viesteihinkin vastaan pitkän ajan kuluttua melko neutraalisti (olen muotoillut erilaisia vastausvaihtoehtoja erilaisiin viesteihin, mm. "No panic!", "Ok.", "Jep.", "Aha.", "Jaa.", "Jees, katotaan vaik joku toinen päivä.").

Mutta en jaksa ainakaan vielä olla hänelle vihainen, saanpahan rauhassa silitellä vatsaani ja näyttää joulukinkulta.

sunnuntai 25. joulukuuta 2011

Jouluähky

Buenos tardesta ja hyvät joulut vaan! Huono huumori kukoistaa ja maha on niin täynnä, ettei tarvitse loppuvuonna syödä enää mitään (haha). Perusjoulu siis. Tai no, yllättävän rauhallisesti tempperamenttinen perheemme kohtaaminen on mennyt so far. Mitä nyt eilen käytiin aavistuksen kiivassanainen keskustelu perheemme pään kanssa eräästä ajankohtaisesta asiasta. Lopulta tajusimme, että puhumme samasta asiasta eri nimillä, hahaha. Muuten volyymit ovat pysyneet harvinaisen matalalla ja joulurauha on säilynyt.

Haluatteko kuulla poikajuoruja? No, en jaksa sen syvällisempiin analyyseihin mennä, mutta kaksi entistäni on muistanut minua yöllisillä puheluilla (</3). Potentiaaliselta olen saanut hyvän joulun toivotuksia ja huomenna näemme taas (eli harrastamme eläimellistä seksiä koko yön <3).

Niin, olen tässä nyt vähän taas miettinyt, pitäisikö häneltä kysyä tilanteestamme? Joo? Ei? 

EI!

Hitsi, joulusuklaat painavat niin paljon vatsassa, etten kykene mihinkään järkevään taaskaan. Palataan asiaan, kunhan minulla on oikeasti jotain kerrottavaa. Voin vaikka tiistaina kirjoittaa pienen eroottisen kuvauksen edellisestä illasta.

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Miten niin naisen mieli on ailahtelevainen?

Ja voi ahdistus. Nyt taas tuntuu siltä, että seinät kaatuvat päälle ja tarviisi saada joku selvyys tästä jutusta.

Hengitä Filippa, hengitä. Kyllä se siitä!

Laita puhelin jonnekin kauas. Hengitä taas. Mene suihkuun, pue nuhjuinen yöpuku päälle ja mene sänkyyn.

Älä tuijota puhelinta, vaan siirrä katseesi siihen televisioon. Kyllä se hyvän yön toivotus-viesti tulee, jos on tullakseen.

ARGGGH. Kun haluaisin niin vain pyytää Potentiaalisen tänne ja saada häneltä maailman isoin halaus ja käpertyä (lässynlässyn) hänen kainaloon nukkumaan. Lässynlässynlää. Where is my life - again?

tiistai 20. joulukuuta 2011

1 viesti vastaanotettu. Taas.

Voi. Potentiaalinen muisti minua viestillä, kun jaksoin kiukutella ja olla tarpeeksi kauan hiljaa. 

Potentiaalinen on ihana!

Sitä taas en ymmärrä, miksi minun täytyy aina laittaa niin nasevia ja vittuilevia vastauksia hänelle. Rakkaudesta se hevonenkin potkii, kuulemma.

Huora haluaisi kysyä yhden kysymyksen.

Kuinka huora ihminen voi olla? Sain juuri... Häneltä, siis Häneltä Häneltä.

Ei kai tästä voi syyttää ketään tai olla pahoillaan. Epäselvä tilanne Potentiaalisen kanssa, teki mieli ja Hänelle voi aina soittaa. Tai no pahoillaan voi olla ja omatunto saa kiljua, koska Hän olisi halunnut jäädä yöksi, tehdä lapsia ja mennä naimisiin.

En vaan tiedä haluanko tai voinko edes aloittaa keskustelua "Mitä tämä on?" herra Potentiaalisen kanssa. Ensinnäkin tiedän (olen fiksu ja tiedostava nainen aina silloin tällöin), ettei miehet riemastu tuollaisesta keskustelusta. Mutta häiritseekö niitä(kin) tällainen määrittelemätön suhde? Huokaisisiko (hallelujah suomen kielelle) Potentiaalinen helpotuksesta, jos ilmoittaisin minullekin olevan OK pelkkä seksisuhde? Vai järkyttyisikö hän siitä, kuinka huora olen? Vai ärsyttäisikö häntä ylipäätään se, että kaikki pitäisi määritellä?

Vai mitä vittua?

Potentiaalinen lähti taas eilen aamulla. Se pään silittely oli ihan söpöä. Mutta sen jälkeen ei mitään. Nyt ajattelin olla itsepäinen ja katsoa milloin herra suvaitsee ottaa yhteyttä.

Huoh. En jaksaisi vaan tätä "Nähdään kerran viikossa ja kadotaan omille teillemme kuudeksi (6) päiväksi". Haluan jotain, sanotaan nyt esimerkiksi "Nähdään joka päivä, nussitaan joka päivä, ollaan onnellisia kahdestaan ja eletään elämämme onnellisesti yhdessä loppuun asti". Tai jotain tonne päin...

maanantai 19. joulukuuta 2011

Seesteinen elämä

Rakas Päiväkirja! Anteeksi pieni hiljaisuus taas, syynä tähän on ollut tällä kertaa... ELÄMÄ! Believe it or not.

Potentiaalinen on noussut taas pinnalle syvyyksistään, vietimme esimerkiksi viime yön yhdessä. Ja aamulla hän oli aika söpö, kun silitteli päätäni. Awwfloshloooov!

Kiinnostaisiko teidä kuulla muutakin? Ne myöhässä, Hän ahdistelee, opiskelut ovat nostaneet päätään tyynystä, työrintamalla menee mukavasti, paino lähtenyt vaihteeksi laskuun, joululahjat ostamatta ja UV-bileistä tulee villit.

Olen liian onnellinen viime yöstä kirjoittaaksi mitään järkevää, lalallaala!

P.S. Minun melkein tekisi mieli edelleen avata keskustelu "Mitä tämä on vai onko tämä mitään?". Joo? Ei?

P.P.S. Anna hänen tehdä aiheesta aloite!

P.P.P.S. Vaikken itsekään tiedä tarkalleen mitä haluan tai mitä en halua, olisi äärimmäisen kätevää, jos Potentiaalinen itsekin tiedostaisi sen, että hän haluaa kanssani naimisiin.