torstai 27. joulukuuta 2012

Se Oikea

Rakas päiväkirjani, hyvät lukijat!

Löysin elämäni rakkauden (Hei sinä! Pidän isoista peniksistä (ja liukkareista) ilman suurempaa pakkomiellettä. Olen suht. normaali, lähes valmis suht. korkeasti koulutettu ja urheilullinen tyttö. Osoitteeseen filippa.kveen@gmail.com voi laittaa puhelinnumeron, I'll call you!)(P.S. Olen yleensä sarkastinen jutuissani, mutta nyt en kieroile, pilkkaa tai revi huumoria muista. Tällä kertaa olen tosissani!)(Ihan tosi!).

Kiitos ja näkemiin.

Ja tilanne on muuttunut, taas!

Kuten ehkä tiedätkin, vaihtuu suunnitelmat ja mieli minulla noin liioittelematta nanosekunnissa. Otin ohjat omiin käsiin ja paninkin eilen (ja äsken juuri) Potentiaalista. En Maailman Ihaninta, niin kuin oli tarkoitus.

EN KÄ-SI-TÄ HÄN-TÄ! EN YM-MÄR-RÄ HÄN-TÄ!

Ja syy on siihen sama vanha. Kirjoitin pitkät pätkät siitä miten hän käyttäytyy ennen ja jälkeen seksin, mutta en nyt jaksa kenenkään kommentteja "He is not that into you!". No shit!

Mutta mikä vittu laittaa miehen käyttäytymään kuin urpo seksin jälkeen, vaikka sitä ennen on annettu joululahjaa ja pyydelty mukaan makailemaan (ja nussimaan) palmujen alle muutamaksi kuukaudeksi?

Listasin tähän muutaman vaihtoehdon:
  • Hän pelkää, että ihastun häneen
  • Hän pelkää, etten ihastukaan häneen
  • Hän pelkää, että luulen hänen olevan ihastunut minuun
  • Hän pelkää Potentiaalisen ja minun suhdetta
  • Hän pelkää ylipäätään villiä sinkkuelämääni täällä toisella puolella Suomea
  • Hän ottaa yhteyttä, kun ei ole saanut hetkeen ja seksin jälkeen tajuaa, etten olekaan hauska tai viehättä tai hyvä sängyssä
Jos en juuri olisi viettänyt yötä kaupungin yhden halutuimman (olenko kertonut koskaan, mutta myös komean, hyvä kroppaisen ja helvetin rikkaan sekä silloin tällöin ihan mukavan ja sympaattisen) poikamiehen kainalossa (alla ja päällä), epäilisin viimeistä vaihtoehtoa.

Huoh, miehet!

tiistai 25. joulukuuta 2012

Tapahtumarikas joulu! Not.

Joulu tuli ja pian se on vähän niiku myös mennyt. Oon nukkunut about 23 tuntia parina viime vuorokautena ja valveillaoloajan olen käyttänyt ahmimiseen (pakko ahmia nopeasti napa täyteen, että pääsee takas unille). Vissiin hieman univelkaa ja stressiä ollut viime viikkoina, onneksi äidin ja isin hellässä huomassa on hyvä olla

Viikonloppuna olin Maailman Ihanimman hellässä huomassa muutaman tunnin. Minulla oli kolmen päivän putken darra (jaksa miettiä yhdyssanasääntöjä nyt, eli kirjoitin ronskisti kaikki sanat erikseen) ja hänellä yhden päivän putken darra (å samma här), eli suurin osa ajasta nukuttiin tiukasti toisiimme kietoutuneina. Ja huomenna tapaamme lisää. <3

Herra Potentiaalinen sen sijaan on pitänyt täyttä hiljaisuutta jo pian pari viikkoa. Tiedän hänelle sattuneen erään ikävän tapauksen, joka varmasti on vaikuttanut hänen seksiviettiinsä, joten olen katsonut paremmaksi olla vonkaamatta suruaikana. Mutta jatkostamme olen silti epävarma (Maailman Ihanin on vissiin taassaanut pääni niin sekaisin).

Yäk, olen ollut tänään hereillä tunnin ja kymmenen (10) minuuttia. Nyt äkkiä pää takaisin tyynyyn, että jaksan huomenna panna menemään.

Palaan asiaan, kun sitä oikeasti on (eli kun Maailman Ihanin kosii tms.).

perjantai 21. joulukuuta 2012

Perjantaikrapula

Elossa ollaan, jäätävästä krapulasta huolimatta (we came, we raved, we loved. And we partied!).

Matkin törkeästi erästä nimeltä mainitsematonta Krisseä ja teen tiivistelmän viimeaikaisista tapahtumista. Are you guys ready?
  • Mieskuviot ovat aivan päälaellaan (Maailman Ihanin on todellakin back!)
  • Töissä on kreisiä 
  • Enkä kerennyt sitten valmistua jouluksi (Mutta ehkä ensi jouluksi, I hope so!)
Eipä sitten muuta.

Ihanaa joulua ja kulkusten kilinää!

maanantai 10. joulukuuta 2012

It's alive!

APUAPUAPUA! Maailman Ihanin jutteli minulle Facebookissa. Hän kysyi milloin olen tulossa hänen hoodeilleen.

Ja arvatkaa mitä tein? Menin offlineen, mutta kuitenkin luin viestin ja hän näkee minun nähneen sen. HAH! HAH! Kuinka halpa ja lapsellinen olenkaan?

En vaan tiedä mitä sanoisin. Tiedän tasan kuinka olen jouluna menossa käymään siellä, mutta en tiedä haluanko nähdä häntä (TAHDON, TAHDON!). Ehkä esitän coolia, näen häntä ja olen normaali (nussin ja lähden pois). Mutta sisälläni pikku-Filippa itkee ja kiukuttelee ja pyytää häntä vain rakastamaan ja ottamaan syliin. Ääääähähhähähähähää, äiti auta!

Missä vaiheessa sain itseni rakastumaan lähes tuntemattomaan ja maailman isoimman munan omaavaan mieheen? Ja missä vaiheessa unohtamani ihastus Potentiaaliseen on kadonnut ja missä välissä meistä tuli oikeasti ystäviä (for real, hengaillaan ja pidetään yhteyttä taas harva se päivä. WTF?)?

Elämä on outoa ja miehet vielä oudompia!

lauantai 8. joulukuuta 2012

Peukut pystyyn!

Tänään (kuten viimekin viikonloppuna) ajattelin ottaa "ihan iisisti". Pari lasillista (parillinen lukumäärä on esimerkiksi kaksi (2), kaksitoista (12), kaksikymmentäkaksi (22)) ja sit kotiin kiltisti nukkumaan.

Pidetään kaikki peukkuja, että kaikki menee paremmin (siihen ei paljoa vaadita) mitä viikko sitten! Ei haittaa, jos tapaan jonkun komean ku... tarkoitan kollin ja hän haluaa olla onnellisesti yhdessä elämämme loppuun asti, mutta olen tyytyväinen ihan jo siihenkin, että selviän muistinmenetyksettä kotiin asti.

Kauheasti muuta juoruttavaa ei ole kuluneelta viikolta, paljon duunia ja (paljon) seesteistä seksiä Potentiaalisen kanssa. Mitä hittoa, lueskelin vuoden takaisia tekstejä, joissa olen ollut päättömän ihastunut ja rakastunut Potentiaaliseen. Siis mitä vittua? Miksi olen unohtanut tällaisen asian ja missä vaiheessa ihastuminen on vaihtunut ystävyydeksi? Nauroin ääneen jutuilleni ja mietin, miten ihmeessä olen voinut olla ihastunut häneen? Ja Maailman Ihanimmasta ei ole kuulunut oikeastaan juuri mitään (hänellä oli synttärit ja laitoin onnitteluviestin, johon hän kyllä vastasi iloisesti kiitelleen, mutta ei mitään muuta. Ass hole! Mietin silti, pitäisikö ottaa häneen yhteyttä kun olen parin viikon kuluttua menossa käymään hänen reviirillään? Kusen tässä kyllä omaan silmääni, koska saatan oikeasti olla ihastunut häneen. Ehkä. En kyllä tarkalleen muista enää millainen hän on.).

maanantai 3. joulukuuta 2012

Unohdin kertoa...

Niin, aivan unohdin kertoa erään olennaisen asian illasta. Tai kotiin selviytymisestäni. Minun miespuolinen työkaveri on tuonut (=kantanut) minut kotiin ja eteisessä oli heti (en se minä sitä siihen ole laittanut, se oli Potentiaalinen! Toivottavasti olen jättänyt kyseisen herran nimen mainitsematta tässä yhteydessä. Hän kun on kaupungissa yhtä tunnettu kun Jumala. Tai Jeesus.) SE liukuvoidepurkki vastassa. Ja faktahan on, että voisin nussia vaikka lyhtypylvästä, niin mietin vain mitähän olen heittänyt kyseiselle herralle siinä ehdotukseksi. Ken sen tietää!

Seksi seksinä ja rakkaus... Sitä ei ole!

Dream Team

Voi elämä tätä vapinan ja hikoilun määrään. Mutta kyllä tämä tästä, eikö vain?

Eilinen meni hyvin pitkälti meditoidessa ja mietiskellessä vaaka-asennossa sängyn pohjalla hokien samalla alla olevaa mantraa (kiinnostuneille tiedoksi, olen sen ihan itse kehittänyt ja sitä saa vapaasti käyttään, kunhan muistaa välillä huudahtaa "Kunnia Filipalle!").

"Hengitä sisään ja ulos. Sisään ja ulos. Pidätä oksennusta. Koita hengittää varovasti joko sisään tai ulos. Pidätä vielä hetki oksennusta. Ota pieni huikka raitista krapulamakuhuoneen ilmaa keuhkoihisi. Jne."

Olen siis ollut baarissa, onneksi hyvin nopeasti vain sillä siellä kokoontui Filipan lähes täysijäseninen Dream Team. Eli siellä on ollut ainakin Potentiaalinen. Ja Potentiaalisen BFF. Ja Hän. Ja vissiin YYWTF. Ja pari muutakin urpoa ja keijoa, joista en sen kummemmin jaksa kertoa. Mikä onni, ettei kukaan näistä ole nähnyt minua. Tai minä heitä. Mitäs muuta? Rystyseni on veressä. Kyynärpäässä haava. Pari meikkisivellintä kadonnut (oonko nyt hemmetti mennyt "korjailemaan" meikkiä semmoisessa kunnossa? Tämä on aina hyvä juttu, mikä lämmittää ainakin kanssajuhlijoiden mieltä). Paita kadonnut (villapaita, en oo sentään rintsikat päällä viilettänyt meneen. Kai...).

Mutta jotain positiivistakin voidaan keksimällä keksiä. Rahaa minulla on mennyt pyöreät nolla euroa (myydäänkö jossain "I love Ilmainen viina"-paitoja?). Ja muilla on mennyt vielä lujempaa, mitä minulla (HAH!). Eli krapula ja pieni piilevä morkkis, menkää pois. Oon ollut hauska ja viehättävä koko illan!

Ihanaa viikkoa, tästä on yksi suunta ja se on Alkoon! viikonloppuun! jonnekin!

sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Pikkujoulut

Nyt tämäkin on tapahtunut. Filippa-neiti on ollut baarissa, eikä muista siitä mitään. M-I-T-Ä-Ä-N! En vitun pientä välähdystäkään. Ja heräsin liukkarituubin vierestä. Osaako joku kertoa enemmän tapahtuneista?